Hirven- ja peuranmetsästys alkaa suurimmassa osassa Suomea syyskuun viimeisenä lauantaina eli tänä vuonna 27.9. Pohjois-Lapin alueella hirvenmetsästys alkoi jo syyskuun alussa. Hirvenmetsästykseen arvioidaan osallistuvan yli satatuhatta metsästäjää.
Suomen riistakeskus myönsi tulevalle metsästyskaudelle 33 500 hirvenpyyntilupaa, mikä on hiukan enemmän kuin viime syksynä. Hirvikantaa on viime vuosina tavoitteellisesti vähennetty, ja hirvimäärä on nyt suuressa osassa Suomea tavoitetasolla. Valkohäntäpeuran metsästykseen myönnettiin 22 800 pyyntilupaa eli hieman enemmän kuin viime vuonna.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvion mukaan viime vuoden jahtikauden jälkeen hirviä oli koko maassa noin 71 000 ja kevään vasontakauden jälkeen noin 112 000. Viime vuonna Suomen hirvisaalis oli noin 38 000 eläintä. Tulevan syksyn saaliin arvioidaan olevan samaa luokkaa tai hieman suurempi. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa.
Osa metsästysseuroista ja -seurueista varsinkin Etelä-Suomessa siirtää hirvenmetsästyksen aloitusta omaehtoisesti lokakuulle. Kun lehdet ovat pudonneet puista, näkyvyys metsissä on parempi ja kylmemmällä ilmalla saaliin jäähdyttäminen onnistuu helpommin. Pohjois-Suomen olosuhteissa jahtiin lähdetään useimmiten heti aloituspäivänä.
Enontekiöllä, Inarissa, Muoniolla ja Utsjoella syyskuun alussa alkanut hirvenmetsästys jakautuu kahteen jaksoon. Syys–lokakuun taitteeseen ajoittuvan kiimahuipun vuoksi hirvi on rauhoitettu 21.9.–10.10., minkä jälkeen jahti jatkuu jälleen 11.10.–30.11.
Punainen vaihtuu oranssiin
Suomalaisessa hirvenmetsästyksessä sattuu harrastajamäärään ja käytettyyn aikaan nähden erittäin vähän vahinkoja. Suuri syy siihen lienee se, että meillä seuruemetsästyksessä on vuosikymmenet käytetty punaisia tai oransseja huomioasusteita. Tuoreen asetusmuutoksen myötä hirvieläinten metsästyksessä käytettävien liivien, takkien ja lakkien osalta aiempi punainen väri jää nyt historiaan. Tulevana pyyntikautena hirven, valkohäntäpeuran, kuusipeuran ja metsäpeuran metsästykseen osallistuvien on käytettävä oranssinpunaista tai oranssia päähinettä tai päähineen suojusta ja ylävartalon peittävää vaatetta. Väriä on oltava vähintään kaksi kolmasosaa vaatteen ja päähineen näkyvästä pinta-alasta. Vaatimus ei koske metsästäjää, joka metsästää rakennelman suojasta.
Hirvikolaririski lisääntyy syksyisin
Autoilijoiden tulee syksyisin ottaa huomioon hirvivaara liikenteessä. Hirvien kiima-aika, syksyn pimeys ja hirvien siirtyminen talvilaitumille lisäävät merkittävästi hirvikolaririskiä.
Hirvieläimen kanssa ajetusta kolarista tulee aina ilmoittaa hätäkeskukseen, vaikka eläin jatkaisi kulkuaan kolarin jälkeen. Hätäkeskus hälyttää riistanhoitoyhdistysten ylläpitämän suurriistavirka-apuorganisaation (SRVA) kautta paikalle asiansa osaavat jäljestäjät, jotka hoitavat tilanteen edellyttämät jatkotoimenpiteet.
Suomessa sattuu vuosittain noin 4000 hirvieläinkolaria, joista lähes kaikki aiheuttavat jälkitoimenpiteitä. Metsästys on tärkein keino säädellä hirvieläinkantoja ja ehkäistä hirvieläinonnettomuuksia.
Lisätietoja Suomen riistakeskuksesta:
viestintäpäällikkö Klaus Ekman, p. 029 431 2103;
Suomen riistakeskuksen aluetoimistojen riistapäälliköt, ks. yhteystiedot