Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ei onnistunut laittamaan lähetinpantaa yhdellekään sudelle viime talvena. Pääsyynä pannoitusten epäonnistumiseen oli poikkeukselliset lumiolosuhteet.
Susien pannoituskausi ajoittui tammikuun lopun ja huhtikuun lopun väliselle ajalle, mutta tuona aikana ei sopivia lumikelejä saatu. Susien onnistunut pannoitus vaatii riittävän paksua lumipeitettä, joka kantaa moottorikelkkaa. Samalla paksun lumikerroksen päällä on oltava pehmeää lunta, joka upottaa sutta. Näin pannoitukset saadaan tehtyä mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti vaarantamatta sutta, merkitsijöitä tai kalustoa.
Tämä on ensimmäinen vuosi, kun yhtään sutta ei saatu pannoitettua. RKTL on pannoittanut susia vuodesta 1998 lähtien. Edellisvuoden pannoituksista neljällä sudella on vielä toimiva panta, mutta niiden toiminta lakkaa kesän kuluessa patterien keston loppuessa.
Susikannan runsauden seurannassa reviirien kartoitus on keskeistä. Reviirien kartoittamiseen on käytetty pääasiassa satelliittiseurantatietoa niillä alueilla, joilla susia on onnistuttu pannoittamaan. Lähetinpantatietojen puuttuessa susikannan arvioinnissa korostuvat nyt petoyhdyshenkilöiden kirjaamat susihavainnot ja maastotyö. Ilman pantoja ei saada tietoa myöskään nuorten susien levittäytymisestä, vaelluksista ja asettumisesta uusille alueille.
Koska susia ei ole pannoitettu, ei myöskään erityisesti koiravahinkojen vähentämiseen tarkoitettua verkkopalvelua http://pantaseuranta.rktl.fi/ voida avata metsästyskauden alussa. RKTL selvittää, voidaanko suositun pantaseurannan tilalle ja jatkossa myös rinnalle tarjota vaihtoehtoista palvelua.