Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti metsäkanalintujen hoitosuunnitelman. Tavoitteena on parantaa ja lisätä metsäkanalinnuille sopivia elinympäristöjä erityisesti talousmetsien luonnonhoidon avulla.
Riistatalous
Riistataloudellinen kosteikkostrategia valmistui
Uudessa kosteikkostrategiassa kuvataan, kuinka maa- ja metsätalousministeriö ja sen alainen riistahallinto hoitavat metsästettävien vesilintukantojen elinympäristöjä. Rehevöityminen ja umpeenkasvu yksipuolistavat kasvillisuutta ja linnustoa.
Riistapeltojen perustaminen ajankohtaista
Maatalouden ympäristötuki mahdollistaa riistarehukasvien viljelyn. Luonnonhoitopellot on kylvettävä kesäkuun loppuun mennessä. Riistalle viljeltävällä ravinnolla parannetaan luonnon monimuotoisuutta.
Keskeinen metsotieto julkaistiin kirjana
Odotettu tieto- ja kuvateos Metso – havumetsien lintu soveltuu kaikille metsosta ja sen elinympäristöistä kiinnostuneille, erityisesti metsäammattilaisille, metsänomistajille ja metsästäjille. Suurin osa kirjan kuvista on aiemmin julkaisemattomia.
Riistaa reunoilta -hanke innosti maanomistajia luonnonhoitoon
Suomen riistakeskus kehitti metsien vaihettumisvyöhykkeiden hoitoa paremmin riistaeläinten elinoloja suosivaksi. Metsästävien maanomistajien ansiosta luonnon monimuotoisuus parani kohtuullisin kustannuksin.
Ilveskannan kasvu tasaantui läntistä Suomea lukuun ottamatta
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi Suomessa olevan 2700–2900 yli vuoden ikäistä ilvestä. Viime talven metsästysverotuksen vaikutusten odotetaan näkyvän kannassa viiveellä, tulevien 3–5 vuoden aikana.
Luonnossa on lisääntymisaika meneillään
Koirat on pidettävä kytkettyinä ja koulutettava riistaa häiritsemättä 20. elokuuta saakka. Erityisen alttiita häirinnän aiheuttamille vaaroille ovat maassa pesivien lintujen ja nisäkkäiden poikaset.
Karhujen määrä väheni hieman
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi Suomessa olevan vähintään 1 405–1 535 karhua. Arvio karhukannan runsaudesta, pentutuotosta ja metsästyskestävyydestä pohjautuu vuonna 2013 tehtyihin petoyhdyshenkilöverkoston havaintoihin.
Poikkeuksellisen vähäluminen talvi haittasi lumijälkilaskentaa
Lumen vähyyden vuoksi laskentatuloksia Etelä- ja Keski-Suomesta kertyi niukasti eikä riistakantojen muutoksia alueittain voida kuvata luotettavasti. Ainoastaan Lapissa, Koillismaalla ja Kainuussa lunta oli ajankohtaan nähden normaalisti.
Hirvikantatavoitteet asetettu koko maassa
Alueelliset riistaneuvostot ovat vahvistaneet hirvikannan hoitotavoitteet alueillaan. Koko maan tasolla tavoitteena on tämän vuoden metsästyksen jälkeen noin 74 000 hirven vasova kanta, mikä vastaa arviota Suomen tämän hetkisestä hirvikannasta.