Pressutusta lintuvesille

Moni riistasorsa viihtyy avoimilla laidunrannoilla. Näitä lajeja ovat ainakin lapasorsa, jouhisorsa ja haapana. Myös heinäsorsa ja tavi käyvät mielellään syömässä rantalietteillä. Rantalaidunnuksen tärkeys mainitaan lähes aina, kun kosteikoiden hoidosta puhutaan. Laidunkarjaa ei vain 2010-luvun Suomessa kovin moneen paikkaan riitä. Lisäksi osa rannoista ei kelpaa laidunnukseen maaperänsä tai sijaintinsa vuoksi. Joskus laidunnus voidaan korvata niitolla, mutta ei joka paikassa. Jotkin kasvilajit ovat myös liian sitkeitä hävitettäväksi niittämällä.

Yksi esimerkki turhan hyvin niittoa kestävästä lajista on vierasperäinen isosorsimo. Laji on ongelma Lempäälän Ahtialanjärvellä, jota paikallinen Lokkisaari ry on jo vuosia kunnostanut. Turhaan isosorsimon niittämiseen kyllästyneet Lokkisaari ry:n aktiivit Rainer Mäkelä ja Tatu Itkonen keksivät kokeilla kasvustojen kuolettamista kestopeitteillä eli pressuilla. Näin syntyi pressutus, jolla on sittemmin taisteltu menestyksekkäästi isosorsimoa vastaan.

Pressutuksen idea on kuolettaa kasvusto valon ja hapen puutteeseen peittämällä se pressulla. Kuoletettava alue niitetään ja niitetty kasvimassa kerätään kasaan. Niitetty alue peitetään pressulla, jonka reunat taas peitetään niitetyllä kasvimassalla. Pressun reunoille kasattava kasvimassa vähentää hapen pääsyä kuoletettavaan kasvustoon ja pitää pressun paikallaan tuulessa ja vedenkorkeuden vaihteluissa. Huolellisella pressutuksella isosorsimokasvustot kuolevat yhdessä kasvukaudessa ja paikalle syntyy avoin rantaliete. Vedenkorkeudesta riippuen alueelle alkaa piakkoin kasvaa uusia kasvilajeja, jotka ovat isosorsimoa matalakasvuisempia ja helpommin kurissa pidettäviä.

Pressutusta joulukuussa. Kuva: Mari Kukkamäki

Pressutuksen vaikutus näyttäisi olevan myös kohtuullisen pitkäaikainen: Ahtialanjärven ensimmäisistä pressutuksista on nyt kulunut yli 5 vuotta, eikä yhdellekään kuoletetulla alueella ole vielä ollut tarpeen toistaa käsittelyä. Isosorsimo leviää pääasiassa juurivesoista, eikä niinkään siemenistä. Näin ollen kannattaa tavoitella mahdollisimman laajoja kuoletusalueita, jotka eivät kasva nopeasti umpeen reunoistaan.

Pressut asennetaan vedenpinnan ollessa riittävän alhaalla niittoon ja pressujen levittämiseen. Pressuja pidetään paikallaan yhden kasvukauden ajan, joten paras aika pressujen levittämiselle on käytännössä syksyllä vedenkorkeuden salliessa. Ahtialanjärvellä kokeilluista pressuista parhaita ovat olleet mustat, 8×12 metrin kokoiset, UV-suojatut kestopeitteet.