Älä kesytä karhua ruokkimalla

Alkukesällä karhut kulkeutuvat pihapiirien liepeille ravinnon perässä, koska luonnosta talven jäljiltä löytyy niukasti karhulle sopivaa syömistä. Erityisesti nuoret kokemattomat karhut käyttäytyvät rohkeasti ja etsivät helppoa ravintoa jopa pihapiireistä. Myös hyviä kokemuksia aiemmilta vuosilta saaneet aikuiset karhut voivat käydä tarkastamassa tutut mahan täyttäneet kohteet. Pihapiireissä ei tulisi säilyttää mitään sellaista, mikä saattaa houkutella karhuja. Karhuja ei myöskään tulisi tieten tahtoen ruokkia niiden houkuttelemiseksi esimerkiksi riistakameroilla kuvattavaksi.

Karhujen vierailut asutuksen tuntumassa ovat arkipäivää karhukannan tiheimmillä alueilla, mutta karhujen levittäytyessä pikkuhiljaa koko maahan havainnot ovat yleistyneet muuallakin. Normaalisti karhu on hiljainen ja huomaamaton hämärän kulkija, joka erinomaisten aistiensa turvin väistää ihmistä. Karhun olemassaolo paljastuukin usein vasta eläimen poikkeuksellisen pelottoman käyttäytymisen tiimoilta. Kesyyntymisongelmaa voi ennaltaehkäistä sillä, ettei ihmisen tarjoamana ole missään karhuja houkuttelevaa ravintoa. Niin kesämökeillä kuin vakituisen asutuksen alueilla jätteiden käsittelystä on huolehdittava siten, ettei karhulle ole tarjolla edes houkuttelevia hajuja.

Suomessa on karhujen katseluun ja kuvaukseen perustettu lähinnä itärajan tuntumaan ruokintapaikkoja, joissa saattaa illan ja yön aikana vierailla lukuisia karhuja. Riistakameroiden yleistymisen myötä myös muualla maassa on herännyt kiinnostusta perustaa karhulle pienimuotoisia houkutuspaikkoja. Karhu hyväksyy helposti tarjonnan ja miehittämättömien kameroiden eteen onkin viime vuosina kävellyt lukuisia karhuja ympäri Suomea. On aina syytä muistaa, että myös pienillä haaskoilla karhua totutetaan ihmishajuihin, eikä kyseinen toiminta ole suositeltavaa. Haaskanpito on luvanvaraista ja säädeltyä myös syöttien osalta.

Yleisimpiä ihmisen ja karhun väliset kohtaamiset ovat tiheimmän karhukannan alueella itäisessä ja keskisessä osassa Suomea. Karhut käyttäytyvät harvoin aggressiivisesti ihmistä kohtaan, mutta joillain alueilla on jo jouduttu tekemään kymmeniä pelottomasti roskiksia tonkivien tai asutuksen tuntumassa liikkuvien karhujen karkotuksia. Poliisin apuna karkotustehtävissä toimii riistanhoitoyhdistysten ylläpitämä suurriistavirka-apuorganisaatio (SRVA), johon kuuluvat koulutetut metsästäjät koirineen ovat tottuneita toimimaan karhun kanssa. Tulevana kesänä SRVA -toimijoilla on koekäytössä paineilmalla kuulia ampuva laite, joilla ongelmayksilöitä karkotetaan ja merkitään seuraamisen helpottamiseksi. Tapaukset, joissa kesyyntynyt karhu joudutaan lopettamaan, ovat harvinaisia.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen viimeisimmän arvion mukaan Suomessa elää yli 1300 karhua.

 

10 kohdan ohjeet karhun kohtaamiseen https://riista.fi/julkaisut/oppaat

Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) www.rktl.fi/riista/suurpedot

Metsähallituksen ylläpitämä suurpetosivusto www.suurpedot.fi

Lisätietoja