Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti tänään ahman hoitosuunnitelman. Ahma oli tähän asti ainoa suurpeto, jolla ei ollut hoitosuunnitelmaa. Suunnitelman tavoitteena on tukea ahmakannan kasvua ja levittäytymistä uusille alueille sekä ehkäistä ahman aiheuttamia porovahinkoja.
Ahmakanta on kasvanut 2000-luvulla. Vuoden 2013 lopussa Suomessa oli noin 230–250 ahmaa, kun edellisvuonna niitä arvioitiin olevan 180–220. Vielä 1990-luvun alussa ahmoja arvioitiin olevan noin 80 ja 2000-luvun alussa noin 120. Ahmakanta on siis kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.
Ahma aiheuttaa kaikista suurpedoista eniten vahinkoja porotaloudelle. Ahman tappamia poroja ilmoitettiin viime vuonna lähes 3 600, joka oli lähes tuhat poroa enemmän kuin edellisenä vuonna ja lähes kolme kertaa enemmän kuin vuonna 2011. Ahman aiheuttamat vahingot olivat 68 prosenttia kaikista suurpetojen aiheuttamista porovahingoista. Viime vuonna porotaloudelle koitui yhteensä kahdeksan miljoonan euron suurpetovahingot.
Ahman levinneisyysalue on jakautunut kolmeen osaan. Ne elävät pääosin pohjoisilla tunturialueilla ja itäisillä metsäalueilla. Lisäksi Suomenselältä löytyy muutaman kymmenen yksilön ahmakanta, joka asettui sinne 1990-luvulla tehdyissä siirtoistutuksissa. Ahman hoitosuunnitelmassa on kolme kannanhoitoaluetta: pohjoinen ja itäinen poronhoitoalue, muu poronhoitoalue sekä metsä-Suomi. Poronhoitoalue on jaettu kahteen ahman aiheuttamien vahinkomäärien perusteella.
Pohjoisen ja itäisen poronhoitoalueen kannanhoitoalueella halutaan sallia merkittäviä porovahinkoja aiheuttavien ahmojen rajoitettu metsästys. Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee poikkeusluvista erillisen asetuksen. Metsästyksen sallimisen jälkeen seurattaisiin, vaikuttaako se alueen ahmavahinkojen määrään. Poikkeusluvat myöntäisi Suomen riistakeskus.
Lisäksi hoitosuunnitelmassa esitetään ahmojen siirtämistä pohjoisen ja itäisen poronhoitoalueen kannanhoitoalueelta metsä-Suomen kannanhoitoalueelle. Tämä edellyttää kuitenkin, että riittävän suuri joukko metsä-Suomen alueen asukkaista hyväksyy siirron. Siirtoistutuksista päätetään myöhemmin.
Hoitosuunnitelmassa asetetaan myös tavoitteita tutkimukselle ja kannanseurannalle sekä kansainväliselle, kansalliselle ja alueelliselle yhteistyölle. Myös tiedostusta ahmasta ja sen biologiasta halutaan lisätä.