Vesilinnut ovat jälleen muuttaneet talvehtimisalueilta Suomen kosteikoille pesimään. Toukokuun 9.–10. päivä vietetään kansainvälistä Maailman muuttolintupäivää (World Migratory Bird Day). Muuttolintupäivän yhteydessä Suomen riistakeskus haluaa muistuttaa vesilintujen kansainvälisesti koordinoidun metsästyksen ja ajantasaisen saalistilastoinnin merkityksestä sekä päivän teemasta: vesilintujen huomioimisesta energiateknologiaa kehitettäessä.
Sorsat ja hanhet viettävät varsin liikkuvaa elämää vuodenkierron aikana. Esimerkiksi Järvi-Suomessa pesivä telkkä viettää talven todennäköisesti eteläisellä Itämerellä tai Pohjanmeren rantamilla. Rantaniittyjen ja pohjoisten lintusoiden jouhisorsa muuttaa talveksi aina Afrikkaan asti. Vesilintuja metsästetään koko muuttotien varrella, mutta niiden metsästystä ei säädellä kansainvälisesti koko muuttotie huomioiden.
Suomen riistakeskuksen johdolla laaditaan parhaillaan ensimmäistä taantuvalle riistavesilinnulle, taigametsähanhelle, tarkoitettua muuttotien hoitosuunnitelmaa. Muuttotiellä (flyway) tarkoitetaan lajin koko levinneisyysaluetta: pesimis- ja talvehtimisalueita ja muuttoreittejä levähdysalueineen.
– Keskeisenä toimenpiteenä on taigametsähanhen metsästyksen mitoittaminen kokonaisuutena kestävälle tasolle. Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelusopimuksen puitteissa valmisteltavan hoitosuunnitelman on tarkoitus valmistua vuoden 2015 marraskuussa, kertovat työryhmässä mukana olevat Mikko Alhainen ja Arto Marjakangas Suomen riistakeskuksesta.
Ajantasaista saalistietoa tarvitaan
Kannanhoitoa suunniteltaessa tarvitaan myös ajantasaista saalistilastointia koko muuttotien varrelta.
– Euroopassa on monien riistavesilintujen osalta käyttökelpoista tietoa kantojen koosta ja kehityksestä mutta ajantasainen saalistilastointi kuitenkin puuttuu. Nykytilanteessa ei ole riittäviä työkaluja rajoittaa metsästystä taantuvien lajien osalta. Toisaalta tiedonpuutteet voivat aiheuttaa tarpeettomia rajoituksia elinvoimaisten lajien metsästykseen, toteaa Mikko Alhainen.
Alhainen jatkaa kertomalla, että Pohjois-Amerikassa vesilintukantoja on hoidettu koko muuttotien puitteissa hyvin tuloksin: vesilintukannat voivat hyvin ja kestävät metsästystä.
– Myös Euroopassa tulisi pyrkiä vesilintujen sopeutuvaan metsästysverotukseen (adaptive harvest management), joka kattaa koko muuttotien, summaa erikoissuunnittelija Alhainen.
Energiateknologia vie alaa vesilintujen elinympäristöiltä
Vesilintukantoja uhkaavat myös muuttoreittien varrella ja vesilintujen pesimäalueilla olevat energialaitokset, sähkölinjat ja infrastruktuuri. Maailman muuttolintupäivän tämän vuoden teema ”Energy – make it bird-friendly” korostaa, että energiatuotannon tulisi olla lintuystävällistä. Muuttolintupäivä nostaa myös esille, että uusiutuviin ja kestäviin energialähteisiin pohjautuvat tuotantolaitokset aiheuttavat usein vesilinnuille haittaa, koska ne rakennetaan vesilintujen suosimille kosteikoille ja rannoille.
– Uusiutuvien energiamuotojen kuten tuulivoiman käyttöönottoa lisätään nyt Suomessakin voimakkaasti. Suomen riistakeskus haluaa muistuttaa, että vesilintujen muuttoreitit sekä pesimä- ja levähdysalueet tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon energiatuotannon rakentamisessa, Arto Marjakangas toteaa.