Vieraspetojen pyynti alkaa Uudenmaan arvokkailla lintuvesillä – mukana Laajalahti ja Medvastö-Stormossen

Tästä syksystä lähtien Uudenmaan merkittävillä lintuvesillä voi tarkkasilmäinen huomata maastoon viritettyjä loukkuja ja otsalampun valossa koirien kanssa liikkuvia metsästäjiä. Helmi-vieraspetohankkeessa tehtävällä minkkien ja supikoirien poistolla turvataan vesilintujen pesintää. 

Kirkkonummen Medvastö-Stormossenin Norra Fladet ja Espoon Laajalahti luokitellaan Uudenmaan arvokkaiksi lintuvesiksi, joista jälkimmäinen on kansainvälisessäkin mittapuussa tärkeä. Laajalahti on yksi etelärannikon parhaista muutonaikaisista levähdysalueista ja alueella pesii vuosittain satoja vesilintupareja, mutta määrät ovat vähentyneet edelliseen vuosikymmeneen verrattuna. Vieraspedot ovat yksi todennäköinen syy taantumiselle.

– Vieraspetotilanteeseen on korkea aika puuttua aiempaa määrätietoisemmin. Pesivä vesilinnusto tarvitsee aktiivista ja välitöntä tukea. Innokkaiden ja osaavien pyyntiryhmien voimin vesilintujen ahdinkoon voidaan vastata turvaamalla kaikista arvokkaimpia vesilintujen pesintäalueita, kertoo Helmi-vieraspetohankkeen Uudenmaan suunnittelija Jyri Mononen Suomen riistakeskuksesta.

 

Uudenmaan pyyntikohteet hyvin erilaisia

Suomen riistakeskus ja Metsähallitus organisoivat pyyntiä Helmi-vieraspetohankkeessa. Uudellamaalla pyyntiä tullaan toteuttamaan Laajalahden ja Norra Fladetin lisäksi muun muassa Vihdin Vanjärvellä, Hyvinkään Ridasjärvellä ja Pukkilan Kanteleenjärvellä. Pyynnit käynnistyvät eri kohteilla sitä mukaa, kun sopivat pyyntiryhmät organisoidaan, koulutetaan ja alueille saadaan solmittua pyyntisopimukset.

–  Uudenmaan kohteille on ominaista suuret keskinäiset eroavaisuudet. Pyyntiryhmät toimivat joissain kohteissa urbaanin ympäristön puristuksissa ja toisaalla avarilla maatalous- tai metsäalueilla. Joillain kohteilla vieraspetopyynti on jo valmiiksi pitkälle vietyä ja toisaalla saattaa pyynti rakentuu vaatimattomista lähtökohdista. Kaikilla kohteilla tavoite on joka tapauksessa sama; alueiden minkit ja supikoirat pyritään poistamaan ennen vesilintujen pesimäkausia, Mononen kertoo.

 

Kantavana voimana paikalliset pyytäjät

Käytännön toteutuksessa avainasemassa ovat paikalliset vapaaehtoiset, ammattitaitoiset metsästäjät. Riistanhoitoyhdistykset ovat suuri apu paikallisista metsästäjistä koottujen pyyntiryhmien muodostamisessa. Vieraspetojen poistamisessa käytetään loukkuja, riistakameroita, syöttejä sekä pyyntiin erikoistuneita koiria. Asianmukaisesti viritetyt pyyntilaitteet eivät aiheuta vaaraa alueella liikkuville ihmisille eikä muille eläimille. Pyyntitoiminta on sekä tehokasta että eettistä.

 

Vieraspedot uhka luonnon monimuotoisuudelle

Maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmalla vahvistetaan luonnon monimuotoisuutta. Vieraspetopyynti on osana kunnostustoimia 69 arvokkaalla lintuvedellä, joilla supikoira ja minkki heikentävät pesimämenestystä.

Haitalliset vieraslajit minkki ja supikoira ovat konkreettinen uhka Suomen luonnon monimuotoisuudelle, erityisesti taantuville kosteikko- ja vesilinnuille. Vieraspetojen tehopyynti on erityisen arvokasta luonnonhoitoa.

Vieraspeto.fi 

Lisätietoja