Metsähanhen metsästys on viime vuoden tavoin sallittu osassa Lappia. Metsähanhen metsästys alkaa samanaikaisesti kuin monella sorsalla 20. elokuuta kello 12.00. Saalisilmoitusvelvollisuus on voimassa lähes kaikilla vesilinnuilla. Saalisilmoitus on kätevintä tehdä Oma riista -palvelussa.
Taigametsähanheen kohdistuva metsästys on sallittu Lapin maakunnassa lukuun ottamatta Tornion, Kemin, Keminmaan ja Simon kuntia. Metsästysaika on 20.8 klo. 12 – 27.8. Voimassa on yhden (1) metsähanhen kausikiintiö.
Jyväruokinnan tai muun ravintohoukuttimen käyttö metsähanhen metsästyksessä on kielletty. Saaliiksi saadusta metsähanhesta on tehtävä lakisääteinen ilmoitus seitsemän vuorokauden kuluessa.
– Metsästys on mahdollista kannan elpymisen ja tarkentuneen riistatiedon ansiosta. Metsästys on kuitenkin voimakkaasti rajoitettua, kunnes Suomen pesimäkannan tila on tarkemmin selvitetty, Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Mikko Alhainen kertoo.
Metsästäjäkohtaisen kiintiön ja jyväruokintakiellon tarkoituksena on turvata metsästyksen kestävyys ja metsästyskulttuurisesti arvokas erämaapyynti pesimäsoilla.
– Metsästäjien kannattaa kirjata kaikki metsähanhihavainnot Oma riistaan. Tiedosta on apua esimerkiksi pesimäkanta-arvioinnin kehittämisessä. Saalislintujen päästä ja siivestä toivotaan kuva osoitteeseen hanhi@riista.fi, tietoja käytetään hanhisaaliin ikä- ja alalajijakauman seurantaan, Alhainen sanoo.
Metsästys tulee kohdentaa runsaslukuisiin lajeihin
Vajaa satatuhatta metsästäjää osallistuu sorsastukseen, joka alkaa puoliltapäivin elokuun 20. päivänä ja jatkuu joulukuun loppuun saakka. Elokuun 20. päivästä alkaen saa metsästää sinisorsia, taveja ja telkkiä sekä taantuneiksi luokiteltuja lajeja, joita ovat heinätavi, haapana, jouhisorsa, lapasorsa, tukkasotka ja nokikana.
– Metsästystä tulee kohdentaa runsaslukuisiin lajeihin, kuten sinisorsaan, taviin ja telkkään, joiden kantojen kehitys on ollut suotuisaa. Saalistilastojen perusteella nämä ovat vesilinnuista kolme yleisintä saalislajia, Alhainen kertoo.
Allin sekä isokoskelon metsästys alkaa 1.9. Merihanhea ja kanadanhanhea on voinut metsästää pelloilta elokuun 10. päivästä lähtien ja 20. elokuuta alkaen pyynti on sallittua myös vesialueilla. Merihanhella on kahden linnun vuorokausikiintiö ja metsästys on sallittua vain määritellyllä rannikkoalueella. Metsähanhen metsästys alkaa Kaakkois-Suomessa 1. lokakuuta erikseen määritellyllä alueella.
– Ainoastaan varmasti tunnistettuja vesilintuja saa metsästää ja muut metsästäjät, luonto ja asutus tulee aina ottaa huomioon Alhainen muistuttaa.
Riistainfon Vastuullinen vesilinnustaja -sivustolla (riistainfo.fi) voi päivittää tietonsa lajintuntemuksesta.
Haahkan, punasotkan, tukkakoskelon ja allin metsästystä rajoitettu
Haahkan syysaikainen metsästys on kielletty. Samoin allin metsästys sisämaassa. Merialueilla allin metsästystä on lisäksi rajoitettu metsästäjäkohtaisella saaliskiintiöllä. Yhden metsästäjän saalis on rajoitettu viiteen alliin päivässä. Punasotkan ja tukkakoskelon metsästys on kielletty koko maassa.
Monen rehevillä lintuvesillä viihtyvän vesilinnun kannat ovat taantuneet. Etelä-Suomeen painottuneiden laskentojen perusteella Suomen pesimäkanta on vähentynyt jouhisorsalla, haapanalla, heinätavilla, punasotkalla, tukkasotkalla ja nokikanalla. Uusimpien tutkimusten mukaan taantuman pääsyyt ovat vieraspedot ja elinympäristöjen tilan heikkeneminen. Vaikka metsästys ei näytä olevan sorsalajien taantuman syy, tulee metsästäjien kantaa vastuunsa kantojen hoidossa.
Saalisilmoitusvelvollisuus on voimassa seuraavilla lajeilla: metsähanhi, merihanhi, haapana, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, tukkasotka, haahka, alli, isokoskelo sekä nokikana. Lisäksi velvollisuus koskee punasotkaa ja tukkakoskeloa, jotka ovat määräaikaisessa metsästyskiellossa.
Kirjaa kaikki saaliit Oma riista -palveluun, jolloin ei tarvitse erikseen muistaa, mistä lajeista saalisilmoitus täytyy tehdä ja mistä ei.
Ravintohoukutin vesilintujen metsästyksessä
Maa- ja metsätalousministeriö haluaa rajoittaa ravintohoukuttimen käyttöä. Tarkoituksena on keventää erityisesti harvalukuisten ja taantuneiden vesilintulajien metsästyspainetta, jotta kannat pääsisivät elpymään ilman, että niiden metsästystä tarvitsee kokonaan kieltää.
Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan vesistöihin kuljetetaan noin kuusi miljoonaa kiloa viljaa vuodessa vesilintujen ruokkimiseksi, mikä tarkoittaa noin 18 kiloa viljaa saalislintua kohden. Tämä on johtanut erittäin suuriin sorsasaaliisiin.
Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee asetusta ravintohoukuttimen käytön kieltämiseksi. Ravintohoukuttimen kielto ei ole voimassa vuoden 2021 vesilinnustuksessa lukuun ottamatta metsähanhen metsästystä ja merihanhen peltopyyntiä.
Suomen riistakeskus suosittelee malttia viljan sekä saaliin määrään ruokintapaikoilla. Elinympäristöjen kunnostaminen ja hoito tukee vesilintukantoja. Metsästäjien riistanhoitotyöhön käyttämä aika tulee siirtää ruokinnasta pienpetopyyntiin ja elinympäristöjen kunnostamiseen.
Lisätietoja:
Alueelliset lisätiedot alueiden riistapäälliköiltä ja riistasuunnittelijoilta, katso yhteystiedot riista.fi