Metsähanhen metsästys avataan osassa Lappia kuuden vuoden rauhoituksen jälkeen. Metsähanhen metsästys alkaa samanaikaisesti kuin monella sorsalla torstaina 20. elokuuta kello 12.00. Saalisilmoitusvelvollisuus on voimassa lähes kaikilla vesilinnuilla. Saalisilmoitus on kätevintä tehdä Oma riista -palvelussa.
Taigametsähanheen kohdistuva metsästys on sallittu Lapin maakunnassa lukuun ottamatta Tornion, Kemin, Keminmaan ja Simon kuntia. Metsästysaika on 20.8 klo 12 – 27.8. Voimassa on yhden (1) metsähanhen kausikiintiö.
Jyväruokinnan tai muun ravintohoukuttimen käyttö metsähanhen metsästyksessä on kielletty. Saaliiksi saadusta metsähanhesta on tehtävä lakisääteinen ilmoitus seitsemän vuorokauden kuluessa.
– Metsästyksen uudelleen avaaminen oli mahdollista kannan elpymisen ja tarkentuneen riistatiedon ansiosta. Metsästys on kuitenkin voimakkaasti rajoitettua, kunnes Suomen pesimäkannan tila on tarkemmin selvitetty, Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Mikko Alhainen kertoo.
Metsästäjäkohtaisen kiintiön ja jyväruokintakiellon tarkoituksena on turvata metsästyksen kestävyys ja metsästyskulttuurisesti arvokas erämaapyynti pesimäsoilla.
– Metsästäjien kannattaa kirjata kaikki metsähanhihavainnot Oma riistaan. Tiedosta on apua esimerkiksi pesimäkanta-arvioinnin kehittämisessä, Alhainen sanoo.
Metsästys tulee kohdentaa runsaisiin lajeihin
Suomen riistakeskus suosittelee kohdentamaan vesilintujen metsästystä runsaslukuisiin sorsalajeihin, kuten sinisorsaan, taviin ja telkkään. Vajaa satatuhatta metsästäjää osallistuu sorsastukseen, joka alkaa puoliltapäivin elokuun 20. päivänä ja jatkuu joulukuun loppuun saakka. Elokuun 20. päivästä alkaen saa metsästää sinisorsia, taveja, heinätaveja, haapanoita, jouhisorsia, lapasorsia, tukkasotkia, telkkiä ja nokikanoja.
Allin sekä isokoskelon metsästys alkaa 1.9. Merihanhea ja kanadanhanhea on voinut metsästää pelloilta elokuun 10. päivästä lähtien ja 20. elokuuta alkaen pyynti on sallittua myös vesialueilla. Merihanhella on kahden linnun vuorokausikiintiö ja metsästys on sallittua vain määritellyllä rannikkoalueella. Metsähanhen metsästys alkaa Kaakkois-Suomessa 1. lokakuuta erikseen määritellyllä alueella.
– Ainoastaan varmasti tunnistettuja vesilintuja saa metsästää ja muut metsästäjät, luonto ja asutus tulee aina ottaa huomioon Alhainen muistuttaa.
Riistainfon Vastuullinen vesilinnustaja -sivustolla voi päivittää tietonsa lajintuntemuksesta
Haahkan, punasotkan, tukkakoskelon ja allin metsästystä rajoitettu
Haahkan syysaikainen metsästys on kielletty. Samoin allin metsästys sisämaassa. Merialueilla allin metsästystä on lisäksi rajoitettu metsästäjäkohtaisella saaliskiintiöllä. Yhden metsästäjän saalis on rajoitettu viiteen alliin päivässä. Punasotkan ja tukkakoskelon metsästys on kielletty koko maassa.
Monen rehevillä lintuvesillä viihtyvän vesilinnun kannat ovat taantuneet. Etelä-Suomeen painottuneiden laskentojen perusteella Suomen pesimäkanta on vähentynyt jouhisorsalla, haapanalla, heinätavilla, punasotkalla, tukkasotkalla ja nokikanalla. Tutkimusten mukaan taantuman pääsyy on elinympäristöjen tilan heikkeneminen. Vaikka metsästys ei näytä olevan sorsalajien taantuman syy, tulee metsästäjien kantaa vastuunsa kantojen hoidossa.
– Metsästystä tulee kohdentaa runsaslukuisiin lajeihin, kuten sinisorsaan, taviin ja telkkään, joiden kantojen kehitys on ollut suotuisaa. Saalistilastojen perusteella nämä ovat vesilinnuista kolme yleisintä saalislajia, Alhainen kertoo.
Saalisilmoitusvelvollisuus on voimassa seuraavilla vesilinnuilla: metsähanhi, haapana, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, tukkasotka, haahka, alli, isokoskelo sekä nokikana. Lisäksi velvollisuus koskee punasotkaa ja tukkakoskeloa, jotka ovat määräaikaisessa metsästyskiellossa. Selkeintä on kirjata kaikki saaliit Oma riista -palveluun, jolloin ei tarvitse erikseen muistaa, mistä lajeista saalisilmoitus täytyy tehdä ja mistä ei.
Lisätietoja:
Alueelliset lisätiedot alueiden riistapäälliköiltä ja riistasuunnittelijoilta, katso yhteystiedot