Valkohäntäpeuran metsästyskaudesta on jäljellä kannan pienentämisen kannalta ratkaiseva osa. Loppukauden aikana saatava saaliin määrä ja rakenne ratkaisevat peurakannan koon ja tulevan kehityksen ja sitä kautta metsästyksen vaikutuksen mm. runsaaseen peurakolarimäärään.
Koko lounaisen Suomen vahvan peurakannan alueella on tavoitteena peurakannan pienentäminen. Tämän toteutuminen edellyttää, että metsästyskauden kokonaissaalis nousee selvästi edellisvuotta suuremmaksi. Satakunnan riistakeskusalueella myönnetyt pyyntiluvat mahdollistavat lähes 11 000 yksilön valkohäntäpeurasaaliin. Edellisellä kaudella peuroja kaadettiin 7 800 yksilöä.
Satakunnan riistakeskusalueella tihein peurakanta tavataan Kokemäenjoen eteläpuolisilla alueilla, ja tällä alueella myönnetyistä pyyntiluvista on tällä hetkellä käytetty noin 47 prosenttia. Varsinkin tiheän kannan alueella tavoitteena tulee olla mahdollisimman kattava pyyntilupien käyttö, jotta kannan pienentämistavoitteet saavutetaan. Saaliin rakenteella on myös erittäin tärkeä merkitys tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Aikuisia naaraspeuroja tulee tiheän kannan alueilla kaataa uroksia enemmän, jotta kannan tuottoa saadaan leikattua. Loppukauden aikana verotuksen tuleekin monin paikoin olla naarasvoittoista.
Verotustavoitteen saavuttaminen vaatii sitoutumista ja työtä peuranmetsästäjiltä sekä ohjausta metsästyksen johtajilta. Asia on kuitenkin tärkeä, jotta peurakantaa voidaan säädellä yhteiskunnan kannalta kestävälle tasolle.
Vuodelta 2018 on Satakunnan riistakeskusalueelta tähän mennessä kirjattu yhteensä noin tuhat peurakolaria. Määrä on lisääntynyt edellisestä vuodesta noin sadalla kolarilla.
Metsästysasetuksen muutoksen myötä valkohäntäpeuran metsästysaika jatkuu kuluvalla kaudella ensimmäistä kertaa helmikuun puoliväliin asti. Tammikuun lopun jälkeen metsästyksessä ei kuitenkaan ole luvallista käyttää koiraa. Vahtimismetsästykseen helmikuun lisäjakso antaa hyvän mahdollisuuden, ja se kannattaa nykytilanteessa hyödyntää.
Lisätietoja: Riistapäällikkö Antti Impola
p. 029-4312321
Riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajat