Pienten hirvieläinten metsästyskausi päättyi tammikuun lopussa. Tällä kaudella kaadettiin 26 578 valkohäntäpeuraa, 61 kuusipeuraa, 18 metsäpeuraa ja 4 771 metsäkaurista. Valkohäntäpeuran ja metsäkauriin toteutunut saalismäärä oli ennätyksellisen suuri, mikä kertoo osaltaan lajien kantojen vahvistumisesta.
Koko maassa valkohäntäpeuralle oli käytettävissä noin 25 800 ja kuusipeuralle 140 pyyntilupaa. Lisäksi Suomenselän esiintymisalueella oli käytettävissä 17 metsäpeuran pyyntilupaa. Yhdellä hirvieläimen pyyntiluvalla saa metsästää yhden aikuisen eläimen tai kaksi vasaa. Metsäkaurista voidaan metsästää ilman pyyntilupaa.
Taloudellisesti arvioituna Suomen toiseksi merkittävimmän riistaeläimen, valkohäntäpeuran, saalismäärä kasvoi edellisvuotisesta yli 2 000 eläimellä. Lajin ydinaluetta on perinteisesti ollut peltovaltainen Lounais-Suomi. Yli 85 prosenttia koko maan valkohäntäpeurasaaliista saadaankin Suomen riistakeskuksen Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Etelä-Hämeen toimialueilta. Muun muassa leutojen talvien ansiosta peurakannat ovat selvästi vahvistumassa myös muualla Suomessa. Valkohäntäpeura on esiintymisalueellaan hyvin suosittu metsästyskohde, joka tuottaa myös merkittävän määrän riistalihaa vuosittain.
Metsäkauriin metsästykseen ei nykyisellään vaadita pyyntilupaa, mutta saadusta saaliista on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle. Päättyneellä metsästyskaudella metsäkauriita saatiin saaliiksi tähän asti ennätyksellinen määrä, 4 771 yksilöä. Myös metsäkauris on hyötynyt viime vuosien leudoista ja vähälumisista talvista, ja kanta on monin paikoin vahvistunut. Lajia tavataan lähes koko Suomessa, pohjoisimmat esiintymät on tavattu aina Utsjoen korkeudella asti. Metsäkauriin yleistyminen on tuonut mielenkiintoisen lisän riistaeläinlajistoon monilla alueilla.
Pienille hirvieläimille toimenpideohjelma
Pienten hirvieläinten kantojen vahvistuminen on monin paikoin näkynyt myös kasvaneina kolarimäärinä liikenteessä. Pienten hirvieläinten kannan säätely metsästyksen avulla on ratkaisevan tärkeää kolareiden vähentämiseksi.
Tulevaisuudessa pienille hirvieläimille on tarkoitus laatia hoitosuunnitelmaa kevyempi kannanhoidon toimenpideohjelma. Sillä määritetään tarkemmat tavoitteet kannoille sekä ennaltaehkäistään ja vähennetään kantojen aiheuttamia mahdollisia ongelmia.
Toimenpideohjelman kautta voitaisiin hyödyntää samoja periaatteita kuin nykyisessä hirvikannan hoidossa. Näin sidosryhmät, mikäli ne niin haluavat, saataisiin mukaan vaikuttamaan kannanhoidon tavoitteisiin, ja näin tulevaan kannan hoitoon. Erityisesti valkohäntäpeuraan liittyy hyötyjä ja haittoja, joita on syytä tarkastella laajemmin kantojen hoitamisessa.
Pienten hirvieläinten saalismäärät (Taulukko, pdf)
Lisätiedot
Alueelliset lisätiedot riistapäälliköiltä
Alueelliset tiedotteet: