Siirry sisältöön

Uutta tietoa valkohäntäpeuran levittämisestä Suomeen

Valkohäntäpeuran siirtoistuttaminen Suomeen on riistanhoidon menestystarina, josta on nyt saatu aivan uusia tietoja. Metsästäjä-lehti kertoo kaksiosaisessa sarjassaan, millaiset tekijät ovat olleet onnistumisen takana. Metsästäjän uusin numero ilmestyy tänään.

Suomen ensimmäiset valkohännät. Uros naaraineen kesällä 1935 Laukossa.
Suomen ensimmäiset valkohännät. Uros naaraineen kesällä 1935 Laukossa.

Vuonna 1934 ensimmäiset valkohäntäpeuravasat tuotiin pahasta lamasta kärsivään Suomeen rahtilaivalla lahjana amerikansuomalaisilta. Meillä elettiin tilanteessa, jossa kauriit ja metsäpeurat olivat hävinneet ja hirvikantakin oli tuhoutumisen partaalla. Aiemmin, vuosisadan vaihteessa, lähes kaikkia suurempia riistalajeja oli hävitetty. Amerikansuomalaiset ajattelivat, että Suomen olosuhteita muistuttavan Minnesotan ja Michiganin alueen arvokas riistalaji sopisi rikastuttamaan myös vanhan kotimaan luontoa.

Valkohäntäpeurakanta sai alkunsa rahtilaivalla Suomeen tuoduista yhdestä uros- ja neljästä naarasvasasta, jotka sijoitettiin Vesilahden Laukon kartanolla aitaukseen. Huolellinen hoito onnistui hyvin ja valkohännät levittäytyivät vuosien myötä luontoon kartanon ympäristöön. 1960- ja 1970-luvuilla valkohäntäpeuroja ryhdyttiin levittämään järjestelmällisesti eri puolille Suomea Etelä-Savoon, Pohjanmaalle ja Ouluun saakka.

– Käytettävissä olevien lähteiden mukaan ainakin parisataa valkohäntää on siirretty Suomessa. Uutta on tieto siitä, miten monelle paikkakunnalle niitä siirtoistutettiin. Etelä-Suomen lisäksi tarhoja oli ainakin Mikkelissä, Seinäjoella ja Muhoksella. Kerään edelleen tietoa siirtopaikkakunnista, Suomen riistakeskuksen hirvieläinasiantuntija Mikael Wikström kertoo.

Paikalliset maanviljelijät rakensivat tarhat ja hoitivat valkohäntäpeurat suurimmaksi osaksi omilla rahoillaan. Heidän tekemänsä pitkäjänteisen ja arvokkaan työn ansiosta valkohäntäpeura on nyt Suomen toiseksi tärkein riistalaji hirven jälkeen ja ydinalueillaan ylivoimaisesti tärkein.

Valkohäntäpeura on kotiutunut Suomeen. Kuva: Mikael Wikström
Valkohäntäpeura on kotiutunut Suomeen. Kuva: Mikael Wikström

Valkohäntäpeuran menestystarinan voi lukea Metsästäjä-lehden kaksiosaisesta sarjasta. Ensimmäinen jakso ilmestyi tammikuun numerossa. Metsästäjä-lehti on luettavissa myös riista.fi-sivuilla. Lehtiarkistosta löytyvät myös vanhemmat numerot.

Lue Metsästäjä-lehteä