Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan syyskuun 1. päivänä alkavasta hirvenmetsästyksestä ei todettu aiheutuvan Ylä-Lapin hirvikannalle haittoja, jotka estäisivät aikaistetun metsästyksen jatkamisen. Kolmivuotisen kokeilun tulosten perusteella 21.9.–10.10. pidettyä kiimarauhoitusta tulisi biologisista syistä kuitenkin hieman aikaistaa ja pidentää. Edellytyksenä aikaistetun metsästyksen jatkamiselle olisi lisäksi suurten, lisääntymisen kannalta arvokkaimpien uroshirvien metsästyksen minimoiminen.
Enontekiössä, Inarissa, Muoniossa ja Utsjoella hirvenmetsästys aikaistettiin vuosina 2010–2012 kokeiluluonteisesti alkamaan 1. syyskuuta. Syys–lokakuun taitteeseen ajoittuvan kiimahuipun vuoksi hirvi rauhoitettiin 21.9.–10.10., jonka jälkeen jahti jatkui jälleen 11.10.–30.11. Kokeilu aloitettiin, koska pyyntiaika koettiin liian myöhäiseksi pohjoisimmassa Suomessa, jossa talvi tulee aikaisin, päivä lyhenee nopeasti ja lunta on yleensä runsaasti. Myös uroshirvien lihan laatu on parempaa ennen kiimaa.
Asetus velvoitti hirviseurueet merkitsemään jokainen kaadettu hirvi tunnistemerkillä ja toimittamaan iänmääritysnäyte RKTL:lle. Tutkimuslaitoksen tehtävänä oli selvittää aikaistetusta metsästyksestä mahdollisesti aiheutuvat haitat. Keskeisin huoli liittyi siihen, että metsästys kohdistuisi liiaksi suuriin, lisääntymisen kannalta arvokkaisiin uroksiin, joiden saaliiksi saaminen on kiima-aikana tavanomaista helpompaa. Kaikki saalishirvet kattava näytekeräys tarjosi samalla ainutlaatuisen tilaisuuden tutkia Ylä-Lapin hirvikannan elinkiertopiirteitä sekä kannan merkitystä osana Suomen ja Fennoskandian hirvikantoja.
Uusi menetelmä uroshirvien kiiman ajoittumisen määrittelyyn
Kokeilun aikana kehitettiin uusi, saalisurosten fyysisiin ominaisuuksiin perustuva menetelmä kiiman ajoittumisen määrittelyä varten. Metsästäjien havainnot kaadettujen urosten kiimamerkeistä, kuten paksukaulaisuudesta ja kiimahajusta osoittivat, että uroksen kiimaan tulo riippuu sen iästä. Kiima käynnistyy 7,5-vuotiailla ja sitä vanhemmilla uroksilla jo syyskuun 2. ja 3. viikolla. Nuoret 1,5-vuotiaat urokset saavuttivat kiimavalmiuden vasta lokakuun jälkipuoliskolla. Tiedolla on merkitystä kannan hoidolle. Metsästys samaan aikaan, kun enemmistö nuorenpuoleisista uroksista on kiimassa, saattaa häiritä kiimaa ja viivästyttää hedelmöittymistä. Käytännössä tämä voi johtaa hirvikannassa myöhäisiin synnytyksiin, vasojen pienikokoisuuteen sekä vasojen keskimääräisen teuraspainon laskuun.
Tulosten mukaan Ylä-Lapin hirvet ovat terveitä ja hyväkuntoisia, mutta kehittyvät hitaasti aikuisiksi. Vasat olivat hyvin pieniä ja valtaosin naaraat saavuttavat sukukypsyytensä vasta 3,5-vuoden iässä. Alueen hirvikanta on harvalukuinen ja heikosti tuottava, mutta sukupuoli- ja ikärakenteeltaan tasapainoinen. Ylä-Lapin hirvikantaa on muokattu metsästyksellä kevyesti ja ominaisuuksiltaan se on lähempänä maailman vähälukuisia luonnonmukaisia hirvikantoja kuin mikään muu suomalaisen hirvikannan osa. Tämäntyyppisen äärialueella elävän hirvikannan hoitoon ja hyödyntämiseen soveltuvat parhaiten menetelmät, joiden ensisijaisena tavoitteena on säilyttää ja ylläpitää kannan nykyisenkaltainen rakenteellinen tasapaino ja perinnöllinen monimuotoisuus.
Tulosten perusteella aikaistetun metsästyksen soveltuvuudesta muualle kuin Ylä-Lappiin ei voida tehdä suoria johtopäätöksiä. Tietoa eri-ikäisten uroshirvien tulosta kiimaan voidaan kuitenkin hyödyntää hirvenmetsästysajan määrittelyssä muuallakin Suomessa. Nykyisin hirvenmetsästys käynnistyy valtaosassa Suomea syyskuun viimeisenä lauantaina hirven kiima-ajan ollessa intensiivisimmillään.