SusiLIFE-hankkeen tiedote
Suomen susikannan hoitosuunnitelmassa on linjattu toimintatapoja liittyen asutulla alueilla esiintyviin susiin. Susikannan kasvaessa susia tavataan yhä useammin asuinalueilla tai laitumien läheisyydessä. Asutuksen läheisyydessä tehdystä susihavainnosta tulee aina tehdä ilmoitus suurpetoyhdyshenkilölle tai uhkaa ja vaaraa aiheuttavissa tilanteissa poliisille.
Ilmoittaminen näkö- tai jälkihavainnoista
Tyypillisimmin susi vierailee asutulla alueella yölliseen aikaan ja vierailu paljastuu aamulla lumijäljistä. Joskus suden voi nähdä piha-alueella päivällä, mutta usein se poistuu välittömästi ihmisen havaittuaan. Yöllisistä jäljistä tai välittömästi piha-alueelta poistuneesta sudesta tulee tehdä ilmoitus paikalliselle petoyhdyshenkilölle. Jos susi ei poistu piha-alueelta välittömästi tai käyttäytyy uhkaavasti, tulee kohtaamisesta ilmoittaa heti hätäkeskukseen.
Omaehtoinen karkottaminen
Jos susi nähdään asuintalon pihapiirissä tai laitumella, voi kuka tahansa karkottaa sen eläintä vahingoittamatta. Karkotus voi tapahtua esimerkiksi voimakasta ääntä käyttämällä. Haja-asutusalueella pihapiiristä karkotuksen voi tehdä ilmaan ampumalla, jos se voidaan toteuttaa turvallisesti. Sutta ei kuitenkaan saa karkottaa, seurata tai ajaa hoidetun pihapiirin tai laitumen ulkopuolella.
Suden vahingoittaminen tai tappaminen pakkotilassa
Itseä, toista tai kotieläintä voi puolustaa tietyin ehdoin pakkotilan perusteella. Pakkotilatekoon saa ryhtyä välittömän ja pakottavan vaaran torjumiseksi. Pakkotilan käyttöä arvioitaessa punnitaan tilanteen yllätyksellisyys sekä vaaran todennäköisyys ja välittömyys. Riskin suden hyökkäykselle tulee olla suuri ja välitön, jolloin ei ole aikaa odottaa todennäköisen vahingon syntymistä. Kaiken varalta toimiminen tai jälkikäteinen ”kosto” ei ole pakkotilasäädöksen mukainen peruste.
Poliisi tekee aina esitutkinnan pakkotilasäädöksen perusteella tehdystä suden vahingoittamisesta tai tappamisesta. Päätöksen vastuuvapausperusteen olemassaolosta tekee tuomioistuin tai syyttäjä.
Toimintaohjeita suden aiheuttamiin konflikteihin
Alla on koottu yleisimpiä suden aiheuttamia konfliktitilanteita ja ohjeet kenelle tilanteesta tulee ilmoittaa. Samat ohjeet koskevat kaikkia suurpetoja.
Petoyhdyshenkilöt
- Havaitset suden jäljet hoidetulla piha-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä.
- Havaitset suden hoidetulla piha-alueella, mutta se poistuu heti paikalta ihmisen havaittuaan.
Hätäkeskus (112)
- Susi on hoidetulla piha-alueella eikä poistu, tai jää kiertelemään lähiympäristöön.
- Susi yrittää lähestyä ihmistä, ei väistä ihmistä tai käyttäytyy muutoin ihmistä kohtaan pelottomasti.
- Susi aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa henkilövahingon, tai yrittää käydä kotieläimen kimppuun.
- Susi on loukkaantunut tai sairas.
- Susi on osallisena liikenneonnettomuudessa.
- Susi on aiheuttanut merkittävän koti- tai tuotantoeläinvahingon.
Maaseutuelinkeinoviranomainen
- Susi on tappanut metsästyskoiran tai laitumella olevan lampaan tai naudan.
Lisätiedot
Mikael Luoma, riistapäällikkö
Suomen riistakeskus
029 431 2271, mikael.luoma@riista.fi
Harri-Pekka Pohjolainen, rikosylikomisario
Itä-Suomen poliisilaitos
029 545 6567, harri-pekka.pohjolainen@poliisi.fi
Paikallisten petoyhdyshenkilöiden yhteystiedot.
Suomen susikannan hoitosuunnitelma, s. 29 (julkaisut.valtioneuvosto.fi, pdf)
Poliisin toiminta suurpeto- ja villisikatilanteissa (poliisi.fi, pdf)