Viikon aikana kerrotaan erityisesti DNA-näytekeräyksestä ja sen merkityksestä kannanseurannalle ja tutkimukselle. Tämä on ensimmäinen talvi, kun suden DNA:ta pyritään keräämään kaikilta pari- ja laumareviireiltä Suomessa pois lukien poronhoitoalue.
− Tällaisen tavoitteen onnistuminen on mahdollista vain yhdessä vapaaehtoisten kanssa. Haluamme viikon myötä kiittää vapaaehtoisia näytekeräyksestä ja yhteistyöstä tutkimuksen kanssa, kertoo viranomais- ja asiantuntijapalveluiden johtaja Katja Holmala Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Viikko on Luken, Suomen riistakeskuksen ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ponnistus. Suomen luonnonsuojeluliitto ja SusiLIFE-hanke tukevat viikkoa.
DNA tuottaa tietoa susikannan elinvoimaisuudesta
Kaikilla kiinnostuneilla, jotka ovat perehtyneet suurpetojen jälkiin ja jätöksiin on mahdollisuus tulla suden DNA-näytteiden kerääjiksi. Kaikki kerääjät saavat koulutuksen ennen hommien aloittamista. Käytännössä näytekeräys on suden ulosteiden etsimistä luonnosta. Lisätietoja näytekeräyksestä löytyy Riistahavainnot.fi-sivustolta.
Ulosteista saatavasta DNA:sta pystytään tunnistamaan susien pari- ja laumareviirit ja niillä eläviä yksilöitä. Susilaumojen määrä puolestaan kertoo, kuinka elinvoimainen Suomen susikanta on. Tietoa susikannan elinvoimaisuudesta käytetään muun muassa kannanhoidon suunnittelun perustana.
DNA-tiedot yhdessä susihavaintojen kanssa muodostavat Luken tuottamalle vuosittaiselle kanta-arviolle vahvan aineistopohjan.
Viikon uutisointia voi seurata somessa hashtagilla #susienjäljillä. Tägää sinne myös oma tarinasi näytteiden keruuviikolta. Organisaatioiden viikon aikana julkaisemat sisällöt löytyvät myös osoitteesta Riistahavainnot.fi
Hyviä kelejä näytteiden etsintään!