SusiLIFE-hankkeen tiedote.
Suomen suurpetokantojen seuranta nojaa petoyhdyshenkilöverkostoon. Petoyhdyshenkilöt tarkastavat ja tallentavat kansalaisten ilmoittamia havaintoja, jotka muodostavat perustan suurpetojen kanta-arvioille.
Suurpetokantojen kehitystä seurataan petoyhdyshenkilöverkoston avulla. Lähes 2400 vapaaehtoisen asiantuntijan muodostama verkosto on toiminut jo 1970-luvun lopulta lähtien. Verkoston keräämät havainnot ovat olennainen osa suurpetokantojen arviointia.
Petoyhdyshenkilöt tarkastavat kansalaisten ilmoittamia havaintoja karhuista, susista, ilveksistä ja ahmoista. Varmennetut havainnot tallennetaan Luonnonvarakeskuksen ylläpitämään Tassu-järjestelmään.
”Koen petoyhdyshenkilön tehtävän tärkeänä ja mielenkiintoisena. Eniten itseä motivoi tiedon kerääminen ja halu kehittää omaa osaamista suurpetoasioissa”, petoyhdyshenkilö Roope Penttala kertoo.
Penttala on toiminut noin viisi vuotta petoyhdyshenkilönä Kyrönmaan riistanhoitoyhdistyksen alueella. Hän osallistuu myös suden DNA-keräykseen.
Suomen riistakeskus nimittää petoyhdyshenkilöksi tehtävään soveltuvia, luotettaviksi tunnettuja henkilöitä. Ennen nimitystä petoyhdyshenkilön täytyy suorittaa petoyhdyshenkilön peruskoulutus, joko kaikille avoimena verkkokurssina (riistainfo.fi) tai Suomen riistakeskuksen järjestämässä koulutustilaisuudessa.
Kattavat havainnot turvaavat kanta-arviot
Vuonna 2023 Tassu-järjestelmään kirjattiin lähes 59 000 suurpetohavaintoa, ja vuonna 2024 yhteensä 55 000 havaintoa. Eniten kirjattiin ilves- ja susihavaintoja, vähiten ahmahavaintoja. Jokainen havainto on tärkeä, sillä laaja ja tarkka havaintoaineisto on ratkaisevaa suurpetokantojen arvioinnissa.
”Kuluvana talvena olen tallentanut Tassuun ahma-, ilves- ja susihavaintoja. Suurin osa näistä on ollut havaintoja suden jäljistä. Talvi on ollut otollinen tehdä jälkihavaintoja lähes jatkuvan lumipeitteen ansiosta”, Penttala sanoo.
Petoyhdyshenkilöiden tarkastamia suurpetohavaintoja käytetään myös viranomaisten päätöksenteossa, esimerkiksi arvioitaessa toimenpiteitä ongelmayksilöiden häätämiseksi tai poistamiseksi, sekä vahinkojen ehkäisyyn, kuten petoaitojen kohdentamiseen.
Kaikki petoyhdyshenkilöiden kirjaamat havainnot ovat nähtävissä luonnonvaratieto.luke.fi-karttapalvelussa.
Havainnoista tarkat tiedot heti petoyhdyshenkilölle
Kansalaisia kannustetaan ilmoittamaan kaikki suurpetohavainnot petoyhdyshenkilöille mahdollisimman pian. Erityisen tärkeää on ilmoittaa, jos suurpedon havaitsee pihapiirissä. Havainto voi olla esimerkiksi jälki, jätös, haaska tai suora näköhavainto. Nopea ilmoittaminen on tärkeää, sillä aika voi vaikeuttaa havainnon varmentamista.
”Vaihtelevat sääolot voivat peittää jäljet nopeastikin, joten olisi hyvä saada havainnot tietoon pikaisesti”, Penttala kertoo.
”Pieneltäkin tuntuvat huomiot havainnon yhteydessä voivat olla arvokasta tietoa petoyhdyshenkilölle. Tärkeintä on kuitenkin ilmoittaa havainnosta matalalla kynnyksellä. Jokainen havainto on arvokas!”
Suurpetojen käyttäytyessä uhkaavasti on ensisijaisesti ilmoitettava hätäkeskukseen.
Lisätiedot:
Olli Kursula, riistapäällikkö, Suomen riistakeskus
puh. 029 431 2242
Roope Penttala, petoyhdyshenkilö, Kyrönmaan riistanhoitoyhdistys
puh. 040 416 4691
Petoyhdyshenkilöiden yhteystiedot löytyvät riista.fi-sivulta.