EU:n jäsenmaat hyväksyivät tänään 12 uutta lajia torjuttavien haitallisten vieraslajien luetteloon. Luettelon sisältämien lajien maahantuonti, myynti, kasvatus, käyttö ja ympäristöön päästäminen on EU:ssa kielletty.
Uusina lajeina vieraslajiluetteloon hyväksyttiin afrikanhanhi, vesikaijalehti, mesisilkkiyrtti, kiehkuravesirutto, värigunnera, kaukasianjättiputki, jättipalsami, peittolapaheinä, kampaärviä, supikoira, piisami sekä arabiansulkahirssi. Täydennetty lajiluettelo rajoituksineen tulee voimaan alkusyksyllä 2017, supikoiran osalta kuitenkin vasta siirtymäajan jälkeen keväällä 2019.
Vieraslajilla tarkoitetaan kasvia, eläintä tai muuta eliölajia, jonka ihminen on tahattomasti tai tarkoituksella tuonut lajin luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle. Haitallisia vieraslajeja ovat sellaiset, joiden on todettu uhkaavan luonnon monimuotoisuutta.
Elokuussa 2016 voimaan tullut EU:n ensimmäinen vieraslajiluettelo sisälsi yhteensä 37 lajia. Tähän luetteloon sisältyi viisi Suomen luonnossa esiintyvää vieraslajia: kasveista persianjättiputki, armenianjättiputki ja keltamajavankaali sekä selkärangattomista täplärapu ja villasaksirapu. Näiden lisäksi luetteloon sisältyi seura-, harrastus- ja lemmikkieläiminä tai eläintarhoissa pidettäviä lajeja, kuten supi eli pesukarhu, siperian maaorava, iso-orava, punakorvakilpikonna sekä aikaisemmin tarhaeläimenäkin tunnettu nutria eli rämemajava.
Suomessa EU:n vieraslajiasetuksen ja -luettelon noudattamista valvoo ELY-keskus, ja maahantuontia koskevien vieraslajisäännösten noudattamista Tulli.
Kaukasianjättiputki ja jättipalsami uusia torjuttavia kasveja
Uusista EU:n luetteloon hyväksytyistä lajeista laajasti Suomessa luontoon levinneitä kasvilajeja ovat kaukasianjättiputki ja jättipalsami. Jättiputket ovat levinneet monenlaisiin elinympäristöihin. Parhailla kasvupaikoilla ne muodostavat laajoja tiheitä jättiputkimetsiä, jotka tukahduttavat alleen kaiken muun kasvillisuuden. Jättiputkista on ihmisille myös terveydellistä haittaa. Myös jättipalsami valloittaa kasvualaa alkuperäiseltä kasvistolta. Monet jättipalsamikasvustot ovat saaneet alkunsa luontoon tonttien ulkopuolelle kuljetetusta puutarhajätteestä. Suomi voi valita ensisijaiset lajien torjuntakeinot kansallisessa hallintasuunnitelmassaan.
Suomessa arabiansulkahirssiä kasvatetaan kuivakukkana ja leikkokasvina, kiehkuravesiruttoa todennäköisesti myydään akvaariokasvina, sekä värigunneraa ja mesisilkkiyrttiä viljellään mahdollisesti koristekasveina. EU:n täydennetyn luettelon tultua voimaan lajien kasvatus ja myynti on kiellettyä. Jos yrityksillä on myynnissä näitä EU:n luetteloon kuuluvia haitallisia vieraslajeja, yritykset voivat myydä niitä vielä vuoden ajan luettelon voimaantulosta alkaen. Määräaika on kaksi vuotta, jos lajit myydään tai luovutetaan toisille kaupallisille omistajille tai tutkimus- tai suojelutoimintaan. Määräaikojen jälkeen yritysten on tyhjennettävä varastonsa luettelolajeista.
Supikoiraa torjuttava monimuotoisuudelle tärkeissä ympäristöissä
EU:n vieraslajiluettelossa on nyt myös Suomessa jo laajasti luontoon levinnyt supikoira. Supikoiran leviämistä on syytä rajoittaa erityisesti siellä, missä sen aiheuttama riski monimuotoisuudelle on suurin, kuten kosteikoilla tai tärkeiden lintuvesien ympäristössä. Myös alueellinen yhteistyö naapurimaiden kanssa on tärkeää supikoiran torjumiseksi eri hankkeiden kautta.
Supikoira on tärkeä Suomen turkistarhauselinkeinolle, minkä vuoksi Suomi on neuvotellut komission kanssa mahdollisuudesta jatkaa tarhausta EU:n vieraslajiasetuksen ehtojen mukaisesti. Neuvottelujen tulos on hyvä kompromissi, jolla pyritään turvaamaan sekä luonnon monimuotoisuuden että maaseudulle tärkeän elinkeinon edellytykset.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
neuvotteleva virkamies, Johanna Niemivuo-Lahti, puh. 0295 16 2259
lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen, puh. 0295 162 456
etunimi.sukunimi@mmm.fi
Lue lisää haitallisista vieraslajeista osoitteessa vieraslajit.fi
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennaltaehkäisemisestä ja hallinnasta
Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta
Tiedote maa- ja metsätalousministeriö 20.6.2017 7.27