Suomen susikannan hoitosuunnitelmassa esitetään, että susia voidaan kaataa kannanhoidollisilla poikkeusluvilla kaksivuotisen kokeilun puitteissa. Kokeilulla selvitetään kannanhoidollisen sudenmetsästyksen vaikutuksia reviirialueilla olevien ihmisten suhtautumisessa susiin, vaikutuksia susien käyttäytymiseen sekä niiden aiheuttamiin vahinkoihin. Ensi vuosi on kokeilun jälkimmäinen vuosi. Poikkeuslupia sudenpyyntiin tulee hakea Suomen riistakeskukselta viimeistään 30.11.2015 mennessä. Lupakiintiö ja -ehdot määräytyvät lopullisesti asetuksen tullessa voimaan.
Suomen riistakeskus arvioi ja selvittää tapauskohtaisesti perusteet poikkeuslupien myöntämiselle. Kannanhoidollisia poikkeuslupia voidaan myöntää vain vahvoihin, elinvoimaisiin ja vakiintuneisiin susilaumoihin, joista on kannanseurantatietoa käytettävissä. Poikkeuslupia voidaan myöntää pääsääntöisesti yksi susireviirialuetta kohden, mutta alueilla, joissa on useita lähekkäisiä elinvoimaisia laumoja tai lauman koko on suuri, lupia voidaan myöntää kaksi. Useat susilaumat sijaitsevat maakuntien raja-alueilla kahden Suomen riistakeskuksen eri aluetoimiston alueella. Tällöin poikkeuslupien hakijoiden olisi hyvä tehdä yhteistyötä, jotta susireviirialuetta kohden tulisi vain yksi hakemus.
Hakemus pyydetään toimittamaan riistakeskukseen mieluiten sähköisesti. Osoitteessa luvat.riista.fi olevaan lupahakemuspalveluun tunnistaudutaan joko käyttämällä Oma riista -tunnuksia tai verkkopankkitunnuksia.
Hakemus tulee perustella huolellisesti hyödyntäen Tassu-suurpetoseurantajärjestelmään kirjattuja havaintoja susien poikkeavasta käyttäytymisestä sekä niiden aiheuttamista vahingoista ja ongelmista. Hakijan tulee arvioida Tassu-havaintojen perusteella lauman yksilömäärä. Pyynnissä tulee välttää alfayksilön tappamista, sen sijaan pyynti suositellaan kohdistettavaksi nuoreen, haittaa tuottavaan yksilöön.
Poikkeusluvassa rajataan pyyntiin osallistuvien metsästäjien määräksi enintään 50 henkeä. Suosituksena on, että pyyntiin osallistuu kouluttautuneita ja kokeneita pyytäjiä. Hakemuksessa tulee nimetä metsästyksenjohtaja sekä vähintään kaksi apujohtajaa, joiden tehtävänä on suunnitella metsästys turvalliseksi sekä vastata pyyntiä koskevien säädösten noudattamisesta. Kannanhoidollisella luvalla saatu saalis on poikkeusluvan saajan omaisuutta, ellei pyyntiporukka ole muuta sopinut. Saaliista tulee kuitenkin toimittaa pyydetyt näytteet riistantutkimukselle.
Riittävän käsittelyajan takaamiseksi hakemus tulee toimittaa Suomen riistakeskuksen lupahallintoon viimeistään maanantaina 30. päivä marraskuuta. Suden kannanhoidollinen poikkeuslupa voidaan myöntää tammikuun 15. päivästä helmikuun 15. päivään kestävälle ajalle.
Euroopan unionin luontodirektiivi mahdollistaa suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen niillä ehdoin, että riistalajille on luotu hoitosuunnitelma, pyynti ei heikennä lajin suojelutason saavuttamista eikä muuta tyydyttävää ratkaisua konfliktien ratkaisemiseksi ole. Suomessa kannanhoidollinen metsästys on tähän saakka koskenut ilvestä ja karhua, mikä on vähentänyt niiden aiheuttamia konflikteja. Suden kohdalla on kyse kaksivuotisesta kokeilusta, jonka aikana seurataan tarkasti metsästyksen vaikutuksia susikantaan, laumojen rakenteeseen ja ihmisten suhtautumiseen.
Lisätietoja alueiden riistapäälliköiltä, ks. yhteystiedot
Ohjeet ja hakemuslomakkeet suden kannanhoidollisen poikkeusluvan hakemiseen
Lausuntopyyntö luonnoksesta maa- ja metsätalousministeriön asetukseksi poikkeusluvalla sallittavasta suden metsästyksestä poronhoitoalueen ulkopuolella metsästysvuonna 2015-2016
Lisätietoja
Härkönen, Sauli
- Julkisten hallintotehtävien päällikkö
- 029 431 2104
- sauli.harkonen@riista.fi