Talviunilta heräilevät karhut ovat nälkäisiä, ja osa niistä yrittää täyttää kurnivaa vatsaansa rosvoamalla mehiläispesiä. Karhut aiheuttavat vuosittain merkittävää vahinkoa mehiläistarhaukselle. Vahinkoja voidaan ennaltaehkäistä sähköaidoilla, jotka tulee huoltaa toimintakuntoon ennen mesikämmenten pesästä nousua.
Suomen riistakeskus on yhdessä Suomen Mehiläishoitajain Liiton kanssa kehittänyt mehiläistarhojen suojausmenetelmiä. Sähköaita on todettu toimivaksi ja kustannustehokkaaksi menetelmäksi, vaikka siitä aiheutuu tarhaajalle työtä ja kuluja. Sähköiskun saanut karhu kunnioittaa yleensä sähköaitaa ja jättää mehiläispesät rauhaan.
– Karhu on erittäin viisas eläin; Aita ei suojaa, jos sen huolto ja virtalähteen kunnossapito laiminlyödään, koska karhu löytää helposti aidan heikot lenkit, kertoo riistasuunnittelija Teemu Lamberg Suomen riistakeskuksesta.
Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt Suomen riistakeskukselle erityisavustusta suojausmateriaalien hankintaan suurpetovahinkojen ennalta ehkäisyssä. Lukuun ottamatta virtalähdettä, sähköaitatarvikkeet ovat tarhaajalle maksuttomia. Tarhaaja voi tilata aitapaketteja Farmcomp Oy:stä.
Tämän lisäksi mehiläisvahinkojen estämisessä testataan muun muassa äänikarkotteita, joiden toivotaan pitävän karhut poissa vahinkokohteelta, kunnes tarha saadaan suojattua varsinaisella sähköaidalla.
– Äänikarkotekokeilut jatkuvat tänä keväänä. Tarkoituksena on asentaa mehiläispesille äänikarkotteita yhdessä riistakameroiden kanssa, jotta mahdollinen vaikutus saadaan dokumentoitua, Lamberg kertoo.
– Metsästyskaudella kannanhoidollisia poikkeuslupia suositellaan kohdennettavaksi vahinkoja tehneisiin karhuihin. Tässä tarhaajien sekä paikallisten metsästäjien välinen yhteistyö on tärkeää, Lamberg toteaa.
Mehiläispesien karhuvahingot
Karhut ovat levittäytyneet koko Suomen alueelle ja aiheuttavat vuosittain merkittävää vahinkoa mehiläistarhaukselle. Viime vuonna vahinkoja korvattiin noin 120 000 eurolla (vuonna 2020 noin 170 000 €). Mehiläistarhaus on yleinen elinkeino tai sivuelinkeino, ja Suomessa on tällä hetkellä arviolta kolmisen tuhatta tarhaajaa.
– Kaikki karhut eivät ole kiinnostuneita mehiläispesistä, mutta jotkut yksilöt erikoistuvat niiden hyödyntämiseen ravintona. Suurimmat vahingot syntyvät keväällä, kun karhut lähtevät nälissään talvipesistään sekä syksyllä, kun ne tankkaavat ravintoa talvilepoa varten, Lamberg kertoo.
Vahinkojen määrä kasvaa alueilla, joilla on useampia mehiläistarhaajia, tai ammattitarhaaja, jolla useita tarhoja. Yksittäinen karhu saattaa aiheuttaa vahinkoja useamman kunnan alueella.
Vahingon tapahduttua siitä tulee ilmoittaa välittömästi alueen maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Karhuvahinkokorvausta voivat hakea kaikki tarhaajat. Vahinkokorvaushakemuksen voi lähettää sähköisesti Ruokaviraston Vipu-palvelussa. Kalenterivuoden aikana yhteensä yli 170 euron suuruiset vahingot korvataan täysimääräisesti.
Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan metsissämme liikkui ennen 2021 metsästyskautta 2670–2800 yli vuoden ikäistä karhua.
Aitausohjeet mehiläistarhoille (hunaja.net)
Vipu-palvelu (ruokavirasto.fi)
Lisätietoja
Teemu Lamberg, riistasuunnittelija, Suomen riistakeskus puh. 029 431 2212
Maritta Martikkala, mehiläishoidon neuvoja, Suomen Mehiläishoitajain Liitto, puh. 050 303 0890