Tohmajärvellä syyskuun alkupäivinä kaadetussa aikuisen luonnonvaraisen villisian näytteessä on todettu Aujeszkyn taudin (AD) vasta-aineita. Aujeszkyn tauti on pääasiallisesti sikojen tauti, mutta voi tarttua myös muihin eläinlajeihin, ei kuitenkaan ihmisiin. Suomi on virallisesti vapaa Aujeszkyn taudista eikä tautia ole Suomessa koskaan todettu tuotantosioilla.
Suomessa luonnonvaraisella villisialla on todettu Aujeszkyn taudin vasta-aineita edellisen kerran vuonna 1980. Luonnonvaraisissa villisioissa todettu tapaus ei vaikuta Suomen viralliseen asemaan Aujeszkyn taudista vapaana maana. Aujeszkyn tautia esiintyy verraten yleisesti villisioissa Euroopassa.
Sikatilan tautisuojaus avainasemassa Aujeszkyn taudilta suojautumisessa
Aujeszkyn tauti tarttuu siasta toiseen muun muassa kosketustartuntana tai astutuksessa. Hyvä tautisuojaus on varmin keino estää tarttuvien tautien, kuten Aujeszkyn taudin, pääsy sikalaan. Sikojen ulkonapito on ollut kiellettyä 1.6.2018 alkaen, afrikkalaisen sikaruton vastaisena varotoimena. Sikoja saa käytännössä pitää ulkona vain tiukat vaatimukset täyttävässä, kaksinkertaisessa aitauksessa. Kiellolla estetään sikojen ja villisikojen kontaktit ja siten tarttuvien tautien leviäminen villisioista sikoihin. AD voi levitä myös epäsuorasti muun muassa rehujen, raatojen, eläinten hoidossa käytettyjen välineiden ja tarvikkeiden välityksellä, joten villisikojen ja haittaeläinten pääsy eläinsuojiin ja rehuvarastoihin tulee estää.
Sioilla Aujeszkyn taudin oireina voi esiintyä muun muassa korkeaa kuumetta, heikkoutta, ruokahaluttomuutta, hengitystieoireita, abortteja, keskushermosto-oireita sekä korkeaa kuolleisuutta erityisesti pikkuporsaissa, mutta virustartunta voi myös esiintyä täysin oireettomana. Muiden herpesvirusten tapaan virus jää sian elimistöön pysyvästi. Jos epäilet sioilla Aujeszkyn tautia, ota viipymättä yhteyttä kunnaneläinlääkäriin.
Aujeszkyn tauti sairastuttaa muitakin eläimiä
Aujeszkyn taudin aiheuttaja sian herpesvirus-1 (SuHV-1) voi sairastuttaa myös muita eläinlajeja, kuten nautoja, lampaita, kissoja ja koiria. Niillä virustartunta johtaa lähes aina kuolemaan. Muut eläinlajit eivät kuitenkaan levitä tartuntaa toisiin eläimiin. Koska tauti voi levitä sairastuneen sian tai villisian ruhonosien ja elimien välityksellä, ei kypsentämättömiä ruhonosia tai elimiä tule antaa koirille tai kissoille.
Aujeszkyn tauti mukana villisikaseurantaohjelmassa
”Afrikkalaisen sikaruton seurantaan lähetettyjen villisikojen elinnäytteet tutkitaan myös AD-viruksen varalta. Virusvasta-aineet määritetään kaikista eläimistä, joista saadaan näytteeksi tutkimuskelpoinen verinäyte”, sanoo jaostopäällikkö Laura London Ruokavirastosta.
Vasta-aineiden varalta tutkittujen näytteiden määrä on vuosittain ollut hieman yli puolet tutkittujen villisikojen määrästä. Esimerkiksi vuonna 2017 AD-viruksen varalta tutkittiin 525 luonnonvaraista villisikaa ja näistä 292 tutkittiin myös AD-vasta-aineiden varalta. Vastaavasti vuonna 2018 AD-viruksen varalta tutkittiin 712 luonnonvaraista villisikaa ja näistä 325 tutkittiin myös AD-vasta-aineiden varalta. Ruokavirasto kiittää kaikkia villisikanäytteitä lähettäneitä metsästäjiä. Toivomme runsaasti villisikanäytteitä myös jatkossa.
Lue lisää Aujeszkyn taudista
Lue lisää Villisikanäytteiden lähettämisestä
Lisätietoja:
Jaostopäällikkö Laura London, sorkkaeläinvirologian jaosto, p. 0295 204 639
Jaostopäällikkö Miia Kauremaa, eläintautien jaosto, p. 0295 204 406