Suomessa on toista kertaa varmistunut hirvieläimen TSE-tautitapaus. Tauti löytyi Laukaassa, Keski-Suomessa huonokuntoisena lopetetusta iäkkäästä naarashirvestä. Suomen ensimmäinen TSE-tapaus todettiin kuolleena löydetystä, 15-vuotiaasta hirvestä Kuhmossa alkuvuonna 2018. Hirvieläinten TSE-taudit ovat hitaasti eteneviä sairauksia, jotka johtavat aina eläimen kuolemaan. Niiden ei tiedetä koskaan tarttuneen ihmiseen.
Arviolta 18-vuotias naarashirvi löytyi hirvijahdin yhteydessä maastosta nääntyneenä makaamasta. Hirven pää toimitettiin Ruokavirastoon TSE-taudin varalta tutkittavaksi lokakuun lopulla.
Hirvieläinten näivetystauti CWD (chronic wasting disease) ja muut TSE-taudit (transmissible spongiform encephalopathy) kuuluvat samaan prionien aiheuttamaan aivotautiryhmään kuin esimerkiksi hullun lehmän tauti (BSE, bovine spongiform encephalopathy). Näivetystautia esiintyy yleisesti Pohjois-Amerikassa. Euroopassa CWD:tä löydettiin ensimmäistä kertaa Norjassa luonnonvaraisista tunturipeuroista keväällä 2016. Kyseinen populaatio hävitettiin kokonaan taudin leviämisen estämiseksi. Tänä vuonna CWD löydettiin Norjasta kuitenkin uudelleen hävitetyn tunturipeurapopulaation naapuripopulaatiosta.
Norjan tapausten vuoksi EU käynnisti vuonna 2018 kolmivuotisen seurantaohjelman Ruotsissa, Suomessa, Puolassa ja Baltian maissa. Suomessa TSE-tautien esiintymistä luonnonvaraisissa hirvieläimissä ja poroissa on tutkittu jo vuodesta 2003 alkaen. Tähän mennessä Suomessa on tutkittu yhteensä kaiken kaikkiaan noin 5 000 eläintä. Niistä vain kahdesta on saatu positiivinen tulos. Myös Ruotsista ja Norjasta on löytynyt vastaavanlaisia yksittäisiä TSE-tapauksia vanhoista hirvistä. Kyseessä on kuitenkin eri tauti kuin Pohjois-Amerikassa ja Norjan tunturipeuroissa todettu tarttuva CWD.
Vanhoissa hirvissä tavattu TSE-tautimuoto ei tiettävästi tartu eläimestä toiseen ja sen löytyminen ei johda vastaaviin seurauksiin kuin tarttuvan CWD-taudin eli näivetystaudin kohdalla. Varmuuden vuoksi Laukaan seudulla tehostetaan näytteenottoa hirvieläimistä. Hirvieläinten minkään TSE-taudin ei tiedetä koskaan tarttuneen ihmiseen. Ei siis myöskään hirvieläimestä toiseen helposti tarttuvan CWD:n.
Hirvieläinten näivetystaudin kolmivuotinen seurantaohjelma on päättymässä tämän vuoden lopussa, mutta tavoitenäytemäärästä puuttuu Suomessa yhä noin 500 näytettä. Ruokavirasto pyytää paliskuntia, metsästäjiä ja SRVA-henkilöitä lähettämään näytteitä kaikkialta Suomesta. Näytteeksi sopivat kaikki lihantarkastuksessa hylätyt, kuolleena löydetyt, sairaana tai heikkokuntoisena lopetetut tai liikenneonnettomuuksissa kuolleet, yli vuoden vanhat hirvieläimet.
Seurantaa on tarkoitus jatkaa myös kolmivuotisen seurantaohjelman jälkeen, mutta sen sisällöstä tiedotetaan myöhemmin.
Lisätietoja:
Ylitarkastaja Hanna Kuukka-Anttila, p. 029 520 4507 (eläintautien valvonta)
Erikoistutkija Maria Hautaniemi, p. 029 520 4227 (laboratoriotutkimukset)
Tutkimusprofessori Antti Oksanen, p. 029 520 4792 (villieläintaudit)
Sähköpostit ovat muotoa: etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi
Lue lisää:
Hirvieläinten näivetystauti CWD ja TSE-taudit (Ruokavirasto)
Ruokavirasto pyytää lähettämään lisää CWD-näytteitä (Ruokavirasto)
Usein kysyttyä CWD:stä (Ruokavirasto)