Kun viljellään ravintoa riistalle, parannetaan luonnon monimuotoisuutta. Sopivat kasvilajikkeet ja riistapeltojen sopiva sijainti lisäävät erityisesti peltoympäristöissä elävän riistan ja monen muun luonnonvaraisen eläinlajin ravintoa sekä lisääntymis- ja suojapaikkoja. Riistapellot toimivat ojien ja vesistöjen varsilla myös ravinteita sieppaavina suojavyöhykkeinä.
Kasvivalikoimasta riippuen riistapelloista hyötyvät riistan ohella myös monet hyönteislajit, kuten perhoset ja mehiläiset, sekä pikkulinnut. Riistapellot elävöittävät maatalousmaisemaa kasvivalikoiman väriloistolla.
Riistapeltotuotannossa ratkaisut tehdään pääasiallisesti riistalajeja ajatellen. Peltokanalinnuille ja yleensä viljelysalueiden pienriistalle riistapellon muoto ja sijainti ovat tärkeämpiä kuin suuret pinta-alat ja yhtenäiset peltolohkot. Peltojen pienriista hyötyy parhaiten pitkänomaisista ja runsaammin reunavyöhykettä tarjoavista riistakasvilohkoista. Reunavyöhykkeen laatu ja määrä ovat peltoriistanhoidon avainsanoja.
Ota ajoissa yhteyttä maanviljelijään
Maatalouden ympäristötuki mahdollistaa peltokohteiden sijainnista ja maanomistajan tukisopimuksista sekä mielenkiinnosta riippuen riistakasvien viljelyn. Kaikkea kasvustoa ei tarvitse pääsadossakaan kerätä, vaan satokasvia voi jättää kaistaleen korjaamatta riistan ravinnoksi. Yhteistyö maanviljelijän ja metsästysseuran välillä onkin ensiarvoisen tärkeää. Metsästysseuran kannattaa ottaa ajoissa kevättalvella maanomistajaan yhteyttä riistan huomioimiseksi peltolohkoilla. Näin parhaat kohteet ja menetelmät on hyödynnettävissä viljelijän tukihakuprosessissa. Yhteistyöllä helpotetaan myös viljelijän työtaakkaa ja kustannuksia.
Yksivuotinen riistapelto on kylvettävä 30.6. mennessä. Vaihtoehtoisesti riistapelto voidaan perustaa syyskylvöisillä kasveilla, jolloin se on riistan hyödynnettävissä jo syksyllä läpi talven. Riistakasveja voidaan viljellä samalla lohkolla yksi tai useampi kasvukausi. Monilajikkeiset riistakasvikaistat lisäävät monimuotoisuutta ja samalla reunavyöhykettä. Kasvinsuojeluaineiden käyttö on sallittua perustamis- ja päättämisvaiheessa rikkakasvien torjuntaan. Seoskylvöt ja kylvön myöhäistäminen ehkäisevät myös hyönteistuhoja. Monimuotoisuuspeltojen kasvuston perustamisen yhteydessä lannoitus on myös mahdollista korvausjärjestelmän lannoitustaulukoiden rajoissa.
Riistapellon kasvustosta kannattaa osa ottaa talteen ja käyttää erityisesti peura- ja kaurisalueiden talviruokintaan. Niiton jälkeinen puna-apila ja heinäkasvusto tarjoavat useille lajeille maittavan kasvuston syyskaudelle. Riistan monimuotoisuuspelloilla niitto on sallittu 1.8. alkaen.
Riistapellot ja liikenne eivät sovi yhteen
Riistapeltojen sijainti ei ole samantekevää. Hirvieläimet tarvitsevat esimerkiksi suurempia pinta-aloja riistapeltoa kuin pienriista. Riistapeltojen harkitulla sijoittelulla voidaan jossain määrin ohjata hirvieläinten ravinnonkäyttöä.
Liikennevahinkojen ennaltaehkäisemiseksi pellot tulee aina perustaa riittävän etäälle teistä, joiden liikennetiheys on yli 3 000 autoa vuorokaudessa. Peltoja ei tule perustaa tällaisen tien molemmin puolin, jottei eläinliikenne tien ylitse lisäänny.
Riistapellot pyritään sijoittamaan mosaiikkimaisesti maisemakuvaan, jolloin eläimillä on sopivasti ravintoa ja suojaa. Hirvieläinten viihtyessä riistapellossa ne ovat samalla poissa liikennettä vaarantamasta.
Lähtökohtaisesti riistapelloiksi soveltuvia viljelykohteita ovat viljelemättömät tai mahdollisesti maatalouden eri tukimuotojen ja sopimusten ulkopuolelle jääneet kohteet, kuten pienet metsäpellot. Lisäksi maatalouden ympäristökorvausohjelma tarjoaa hyviä vaihtoehtoja riistanhoitoon. Riistapellot sisältyvät tukimuodoissa monimuotoisuuspeltoihin.
Tarkemmin riistapelloista voi tiedustella kunnan maataloussihteeriltä.
Metsästäjä-lehden artikkeli ”Vinkit viljelysten riistanhoitoon”
Liikenneviraston kartta liikennemääristä
Ympäristökorvauksen ja -tuen oppaat ja esitteet
Kuvat: Tom Björklund