Suomessa toimii 295 riistanhoitoyhdistystä. Ne hoitavat lukuisan joukon metsästäjille ja muulle yhteiskunnalle välttämättömiä tehtäviä kuten ampumakokeiden järjestämisen ja suurriistavirka-avun. Riistanhoitoyhdistysten toimintaa rahoitetaan metsästäjiltä kerättävällä riistanhoitomaksulla, mutta toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön.
Metsästäjäkunnan ikääntyminen ja arvioitu metsästäjämäärän väheneminen luovat haasteita riistahallinnolle. Riistanhoitoyhdistysten osalta toimintaa on tarpeen kehittää, jotta paikallistason palvelut säilyvät. Katseet riista-alalla suunnataan nyt vuosikymmenen päähän tulevaisuuteen.
-On tärkeää nostaa kehittämistarpeet keskusteluun ja miettiä miten toiminta voidaan taata tulevina vuosikymmeninä, korostaa Suomen riistakeskuksen johtaja Jari Varjo.
Riistanhoitomaksua korotettiin vuonna 2018. Korotuksen perusteena on muun muassa riistanhoitoyhdistysten toiminnan kehittäminen. Yksi osa tätä ovat tarkoituksenmukaiset toiminta-alueet. Riistahallintolaissa riistanhoitoyhdistysten toiminta-alue on määritelty yhden tai useamman kunnan kokoiseksi. Viime vuosien kuntaliitosten jälkeen on syntynyt tilanteita, joissa kunnan alueella toimii jopa kuusi riistanhoitoyhdistystä.
-Kaikkien riistanhoitoyhdistysten kannattaa nyt pohtia, onko omassa yhdistyksessä tarvetta ja edellytyksiä vapaaehtoiseen yhdistymiseen, sanoo projektipäällikkö Petri Vartiainen.
Suomen riistakeskus käynnisti Virtaa vapaaehtoiseen yhdistymiseen -hankkeen tammikuussa 2018. Hankkeessa selvitetään riistanhoitoyhdistysten halukkuus yhdistymisiin ja tuetaan yhdistymisestä kiinnostuneita yhdistyksiä.
Lisätietoja
Vartiainen, Petri
- Riistapäällikkö, Etelä-Savo
- Riistanhoitoyhdistystoiminnan kehittäminen
- 029 431 2211
- petri.vartiainen@riista.fi