Pohjois-Karjalan alueellinen riistaneuvosto järjesti tiistaina 10.3.2015 sidosryhmien kuulemistilaisuuden hirvikannan hoitoon ja kannanhoidolle asetettaviin tavoitteisiin liittyen. Riistaneuvosto päätti sidosryhmiä kuultuaan hirvikannan hoitotavoitteet Pohjois-Karjalan alueelle vuodelle 2015. Tavoitteena on pitää hirvikanta määrällisesti nykyisellä tasolla ja pyrkiä korjaamaan kannan rakennetta.
Riistaneuvoston päätöksen mukaisesti tavoitteellinen hirvitiheys on 2,2 – 2,8 hirveä/1000 ha jokaisella maakunnan neljällä hirvitalousalueella. Luonnonvarakeskuksen tuoreen arvion mukaan Pohjois-Karjalan hirvitalousalueilla tämänhetkinen hirvitiheys vaihtelee välillä 2,3 – 3,1 hirveä/1000 ha maapinta-alaan suhteutettuna. Tihein kanta on maakunnan läntisellä alueella. Saalisilmoitusten jäävän kannan arvion mukaan hirvikanta on noin 4100 hirveä, joka on tiheytenä 2,6 hirveä/1000 ha metsästysalueiden pinta-alaan suhteutettuna. Pohjois-Karjalan hirvikanta on pystytty pitämään jo reilut kymmenen vuotta melko tasaisena. Hirvien aiheuttamat korvattavaksi esitetyt vahingot ovat pienentyneet merkittävästi viime vuosina. Myös liikennevahingot vähenivät hieman edellisvuodesta. Hirvikolareiden ehkäisemiseksi teiden varsille on asennettu muovinauhaa. Sidosryhmien yleinen kannanotto oli se, että noin 2,5 hirveä/1000 ha on sopiva tiheys.
Hirvikannan rakenteen osalta viitataan valtakunnallisessa hirvikannan hoitosuunnitelmaluonnoksessa asetettuihin tavoitteisiin. Niiden mukaisesti hirvikannassa tulisi alueellisesti tarkasteltuna olla enintään 1,5 naarasta yhtä urosta kohti. Tähän tavoitteeseen pyritään lähivuosien aikana ohjeistuksen avulla. vasaverotus mitoitetaan siten, että talvikantaan jää vasoja 20 – 30 % alueellisesti siten, että vahvan petokannan alueilla vasoja jätetään kantaan enemmän. Nyt asetetut hirvikannan hoitotavoitteet ovat voimassa vuoden ja niitä tarkastellaan uudelleen ensi keväänä.
Samassa sidosryhmätilaisuudessa käsiteltiin myös suurpetoasioita. Näistä riistaneuvosto laatii kannanottonsa huhtikuun kokouksessa.