Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos:
Lumen vähyyden vuoksi mahdollisuudet lumijälkilaskentaan Etelä- ja Keski-Suomessa olivat tänä talvena erittäin huonot ja laskentatuloksia kertyi näiltä alueilta niukasti. Tämän vuoksi riistakantojen muutoksia alueittain ei voida kuvata luotettavasti. Tulokset saatiin 473 riistakolmiolta, mikä on neljänneksen vähemmän kuin edellisenä talvena.
Tulosten mukaan hirvieläinten jälkitiheydet vastaavat viime vuoden tuloksia. Sen sijaan moni keskisuuri nisäkäslaji näyttäisi vähentyneen viime vuodesta. Esimerkiksi metsäjäniksen ja rusakon jälkimäärät vähenivät viime talvesta noin 40 prosenttia. Kannanmuutos näyttää vastaavan alueiden lumisuutta siten, että vähän lumen alueella kannat vähenivät jyrkimmin. Toisaalta juuri näillä alueilla kolmioita onnistuttiin laskemaan vähän ja johtopäätösten suhteen on oltava varovainen. Aineistoa kertyi niukasti neljältä riistakeskusalueelta. Tärkeää kuitenkin on, että kolmiolaskentojen pitkässä aikasarjassa yksi vähäisemmän aineiston vuosi ei ole kohtalokas vaan kokonaisaineisto kertoo hyvin pitkäaikaisemmista kannankehityssuunnista.
Kettukanta seuraa tulosten mukaan jäniskannan kehitystä. Siellä missä jänisten jälkiä tavattiin tavallista vähemmän, myös kettujen jälkihavaintojen määrä oli pienempi. Myös pienpetojen määrä näyttää pienentyneen. Näädästä saatiin eniten havaintoja Pohjois-Hämeestä, Satakunnasta ja Lapista. Kärpän jälkihavainnot vähenivät, mutta lumikon jälkihavainnot sen sijaan pysyivät ennallaan.
Teeri- ja metsokannoissa ei ole tapahtunut muutoksia edellistalvesta eikä niissä ole havaittavissa myöskään selviä alueellisia eroja. Pyy sitä vastoin vaikuttaa vähentyneen koko maassa. Myös riekkoja tavattiin laskennoissa vähemmän kuin edellisvuonna. Riekko vaikuttaa vähentyneen eniten Lapin eteläpuolisessa Suomessa.
Näin poikkeuksellista lumitalvea ei ole aiemmin sattunut lumijälkilaskentojen historiaan. Ainoastaan Lapissa, Koillismaalla ja Kainuussa lunta oli ajankohtaan nähden normaalisti. Lumitilanteen vuoksi laskentakautta pidennettiin koko maassa 15. maaliskuuta asti. Tästä huolimatta laskentaan soveltuvia päiviä ei ollut tietyillä alueilla kuin muutamia.
Lumijälkilaskentoja on järjestetty 26 kertaa. Aineiston avulla saadaan laskettua havaittujen lajien tiheyksiä. Näitä hyödynnetään muun muassa kannanarvioinnissa ja saalistustutkimuksissa.
Lumijälkilaskennassa lasketaan lumijälkien lukumäärä seuraavista lajeista: metsäjänis, rusakko, orava, liito-orava, majava, piisami, susi, kettu, naali, supikoira, karhu, kärppä, lumikko, minkki, hilleri, näätä, ahma, mäyrä, saukko, ilves, villisika, valkohäntäpeura, hirvi, metsäpeura ja metsäkauris. Lisäksi kirjataan näköhavainnot metsosta, teerestä, pyystä, riekosta, peltopyystä, fasaanista, kanahaukasta ja korpista.