Pohjois-Savon alueellinen riistaneuvosto linjasi uudet hirvieläinkantojen hoidon tavoitteet

Pohjois-Savon alueellinen riistaneuvosto on kokouksessaan 14.3.2024 asettanut uudet hirvi- ja valkohäntäpeurakannan hoidon tavoitteet vuosille 2024–2026.

Ennen neuvoston kokousta järjestetyssä sidosryhmätilaisuudessa käytiin läpi hirvieläimiä ravintonaan käyttävien suurpetokantojen ja niiden aiheuttamien vahinkojen kehitystä Pohjois-Savossa. Lisäksi tarkasteltiin hirvieläinkantojen vastaavia tietoja sekä sidosryhmien näkemyksiä suurpeto- ja hirvieläintilanteesta riistakeskusalueella.

Sidosryhmätilaisuudessa paikalla oli laaja joukko Pohjois-Savon riistakeskusalueen sidosryhmien edustajia eli mm. Suomen metsäkeskuksen, MTK:n, ELY-keskuksen, Liikenneturvan, Suomen Metsästäjäliiton, kennelpiirin, luonnonsuojelupiirin, metsähallituksen ja metsäyhtiön edustajia.

Hirvikannan määrällisiksi ja rakenteellisiksi tavoitteiksi asetettiin hirvitalousalueille PS1, PS2, PS3 ja PS-ES vuosille 2024–2026:

• Tavoitteena on 2,5–3,5 hirveä / 1000 hehtaarilla kaikilla hirvitalousalueilla ja vahingot pidetään kohtuullisella tasolla.
• Tavoitteena on päästä välille 1,5–1,9 lehmää / sonni tavoitekauden aikana kaikilla hirvitalousalueilla.
• Tavoitteena on syksyllä talvikantaan jäävien vasojen osuudeksi 20–30 prosenttia kaikilla hirvitalousalueilla.

Vuonna 2023 korvatut metsävahingot olivat Pohjois-Savon historian alhaisimmalla tasolla koskaan, kun koko riistakeskusalueella metsävahinkoja korvattiin vain 7895,35 euroa. Päätetyllä lehmä/sonni -suhteella on aiempina vuosina saatu keskimäärin hyvä vasatuotto. Tavoitteena on saada pienemmällä talvikannalla enemmän vasoja, jolloin metsävahinkojen riski on pienempi. Hyvätuottoinen kohtuullinen hirvien talvikanta on myös metsänomistajien kannalta toivottua. Esimerkiksi hirvitalousalue PS 1 oli syksyn 2023 havaintojen perusteella koko Suomen parasta vasatuottoaluetta, jossa luonnonvarakeskus arvioi syntyneen 113,6 vasaa 100 lehmää kohden. Talvikantaan jäävien vasojen osuus -tavoitteella pyritään turvaamaan tulevien vuosien ikäluokkien säilyminen. Esimerkiksi metsästysalueelle kymmenestä talvehtimaan jääneestä hirvestä 2–3 toivotaan olevan vasoja.

Alueellisessa riistaneuvostossa on kuusi riistanhoitoyhdistysten valitsemaa edustajaa sekä edustaja Pohjois-Savon metsäomistalinja MTK ry:stä, Suomen metsäkeskuksesta, Pohjois-Savon liitosta ja Pohjois-Savon ELY-keskuksesta.

Valkohäntäpeurakannan hoidon tavoitteeksi asetettiin:

• Valkohäntäpeurakannan annetaan hallitusti levitä Pohjois-Savoon
• Pohjois-Savon alueen metsästysoikeuden haltijoille tarjotaan koulutusta ja neuvontaa valkohäntäpeurakannan hoidon suunnitellusta. Valkohäntäpeuraa metsästetään kestävän käytön mukaisesti.

Valkohäntäpeura on Pohjois-Savossa harvalukuinen, ja kannan tiheyden arviointiin liittyy niin suurta epävarmuutta, ettei alueellinen riistaneuvosto nähnyt tarvetta asettaa numeerisia tiheystavoitteita. Suurpetokantojen, erityisesti ilveksen, kantojen vahvistuessa tulevat pienten hirvieläinten kannat täällä taantumaan.

Tulevalla viikolla riistanhoitoyhdistykset aloittavat syksyn 2024 hirvikannan verotussuunnitelmien laatimisen. Suunnitelmissa metsästettävien hirvien määrä mitoitetaan siten, että talvehtimaan jäävä hirvimäärä on määrältään ja laadultaan asetettujen tavoitteiden mukainen. Hirvien aiheuttamien vahinkojen määrää seurataan ja tarvittaessa ongelmakohteisiin puututaan metsästyksen suunnittelulla ja pyyntilupien kohdentamisella.

 

Lisätietoja