Kevät on tuonut lintuja takaisin Suomeen pesimään. Suomen riistakeskus kehottaa tallentamaan havaintoja vesilintupareista ja -poikueista, jotta Suomen linnuston pesimälevinneisyydestä saataisiin tietoa.
Lintuatlaksessa selvitetään vuosina 2022–2025 Suomen pesimälintulajien esiintymistä ja pesimävarmuutta, sekä niissä tapahtuneita muutoksia. Kartoitus tukee vuosittain tehtäviä vesilintuseurantoja ja antaa tutkimukselle, hallinnolle ja päättäjille tärkeää tietoa lintujen pesimälevinneisyydessä tapahtuneista muutoksista.
Lintuatlastietoa riistalinnuista voi helpoimmillaan kerryttää kirjaamalla pari-, poikue- ja pesähavaintoja ilmaiseen Oma riista -sovellukseen. Havainnot vesilinnuista sekä muistakin lajeista voi kirjata havaintoja Luomuksen mobiilivihko -sovelluksen kautta.
– Lintuatlashavaintoja voi kirjata aina jäiden lähdöstä elokuun loppuun saakka. Tänä aikana ollaan kalastamassa, marjastamassa, sienessä, metsätöissä, mökkeilemässä ja monessa muussa puuhassa. Aina kun luontoon lähtee, on mahdollisuus havainnoida lintuja, ja kirjata ohessa havaintonsa talteen, kertoo Pohjois-Karjalan riistasuunnittelija Kai-Eerik Nyholm.
Pohjois-Karjalan maakunnassakin on alueita, jossa ihmisiä liikkuu hyvin vähän. Yleensä tällaisilla alueilla käydään marjassa, kalassa tai retkeilemässä. Näiltäkin alueilta pitäisi kuitenkin saada tietoa pesimälinnustosta.
– Pohjois-Karjalassa ihmiset liikkuvat luonnossa aktiivisesti. Useat heistä tapaavat retkillään paljon eläimiä ja vesilinnutkin kiinnostavat monia ihmisiä. Kaikkien luonnossa liikkujien havainnot olisi hyvä saada talteen ja erityisesti lintuatlakseen, kertoo Ilomantsin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Pertti Kettunen.
Puuttuvien ruutujen täydentämistä
Mikäli on erityisen kiinnostunut havaintojen kirjaamisesta, voi lähteä varta vasten etsimään lintuja. Laji.fi-sivustolta voi tarkistaa sellaiset ruudut, joista on vähemmän esimerkiksi vesilintuhavaintoja. Tämän jälkeen voi lähteä etsimään ruudusta puuttuvia lintulajeja. Ennen maastoon lähtöä kannattaa tutkia alueen maastokarttaa sekä ilmakuvaa erityisesti etsien matalia ja reheviä järviä sekä lisäksi käytöstä poistuneita turvetuotantoalueita. Ne ovat potentiaalisia elinalueita myös huonommin tunnetuille taantuneille lajeille.
Kartoitusta tehdään vielä tänä ja ensi vuonna
Luonnontieteellisen keskusmuseon organisoima Suomen 4. lintuatlas on ollut käynnissä jo kahden vuoden ajan. Pesimälintulajien esiintymistä selvitetään 10 x 10 kilometrin atlasruuduissa, joihin koko Suomi on jaettu. Suomen riistakeskus on osallistunut lintuatlakseen vuodesta 2023 lähtien ja Oma riista -palveluun kirjatut havainnot linnuista viedään lintuatlakseen karkeistettuna tälle 10 x 10 kilometrin ruudukolle. Yksittäisen havainnon tarkka sijainti eikä havainnon kirjaaja tule tietoon.
Havaintojen kirjaaminen Oma riista -maastosovelluksella (riistainfo.fi)
Lintuatlaskartoitus (lintuatlas.fi)
Luomuksen lajitietosivut (https://laji.fi/)
Lisätietoja
Nyholm, Kai-Eerik
- Riistasuunnittelija, Pohjois-Karjala
- 0294312295
- kai-eerik.nyholm@riista.fi