Pohjois-Hämeen alueellinen riistaneuvosto kuuli 20.3. toimialueensa sidosryhmiä riistakantojen hoitoon liittyen, ja päätti hirvieläinkantojen hoitotavoitteet lähivuosille.
Tavoitteet on asetettu hirvitalousaluekohtaisesti, joita on Pohjois-Hämeen alueellisen riistaneuvoston toimialueella neljä. Kaksi näistä sijaitsee isolta osin Satakunnan ja osin Etelä-Hämeen toimialueiden puolella, joten Satakunnan alueellinen riistaneuvosto on asettanut hoitotavoitteet näille hirvitalousalueille (SA-PH-EH, SA-PH).
Pohjois-Hämeen alueellinen riistaneuvosto asetti hoitotavoitteet kokonaan Pohjois-Hämeen toimialueella sijaitseville PH1 ja PH2 hirvitalousalueille. Asetetut tavoitteet koskevat hirvieläinten metsästyksen jälkeistä keskimääräistä talvikannan kokoa, ja ne on asetettu tiheyshaarukkana hirvitalousalueiden kokonaismaapinta-alaa kohti. Nyt asetetut tavoitteet koskevat vuosia 2024–2026. Tavoitteiden asettelussa tuli hirven osalta esiin erilaisia mielipiteitä tiheystavoitteista, mutta tavoitteet asetettiin keskustelujen jälkeen ilman äänestystä.
Hirven osalta tavoiteltu tiheyshaarukka 2,7 – 3,4 yks./1000 ha laajeni hieman molemmilla hirvitalousalueilla, perustuen vastaavaan kanta-arvion tarkkuuteen ja mahdollisuuteen huomioida paremmin paikalliset olosuhteet hirvikannan hoidossa. Kannan rakenteen osalta päätettiin pyrkiä molemmilla hirvitalousalueilla tilanteeseen, jossa aikuiskannassa olisi keskimäärin 1,8 hirvilehmää yhtä hirvisonnia kohti. Tavoite on aikaisempaa korkeampi, ja sillä pyritään turvaamaan hirvikannan vasatuottoa ja elinvoimaisuutta myös kasvavien suurpetokantojen tilanteessa. Tavoiteltavaa vasojen osuutta jäävässä kannassa nostettiin myös hieman, ja sillä pyritään varautumaan myös kasvavien petokantojen aiheuttaman saalistuksen runsastumiseen. Tavoitteiden asettamisessa on otettu huomioon niin hirvien aiheuttamat vahingot kuin kannanhoidon kestävyys ja myös hirvieläinten tuottamat riistataloudelliset hyödyt. Käytännössä tehdyt päätökset tarkoittavat hirvikannan pitämistä nykyisessä tasossa PH1 ja PH2 hirvitalousalueilla. Molemmissa hirvikanta on tällä hetkellä Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan nyt asetetun tavoitteen mukainen. Alueellisen riistaneuvoston lisäkirjaus tavoitteisiin on, että paikalliset olosuhteet huomioiden pyrittäisiin tavoitetiheyshaarukan keskivaiheille.
Hirvitiheystavoitteita asetettaessa esityksiä tuli 2,5 – 4 yksilön/1000 ha väliltä. Suomen Metsäkeskuksen edustajan näkemys sopivasta tavoitetiheyshaarukasta oli 2,5 – 3 yksilöä/1000 ha. MTK Pirkanmaan edustajan esitys oli pitää tavoitetiheyshaarukka samana kuin päättyneellä kolmivuotiskaudella eli 2,6 – 3,1 yksilöä/1000 ha -tasossa.
Valkohäntäpeuran osalta määrälliset kannanhoidon tavoitteet pidettiin ennallaan PH1 ja PH2 hirvitalousalueilla, mutta tavoitteet määriteltiin kokonaislukuina. Satakunnan alueellinen riistaneuvosto päätti myös pitää SA-PH-EH -hirvitalousalueen tavoitteet ennallaan. Pohjois-Hämeen runsas valkohäntäpeurakanta sijaitsee juuri tällä hirvitalousalueella.
Liitetaulukko: asetetut kannanhoidon tavoitteet hirvitalousalueittain (pdf)
Tietoa alueellisesta riistaneuvostosta.
Lisätietoja:
vs. riistapäällikkö Marko Mikkola, marko.mikkola@riista.fi, p. 029 431 2282
Alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja Antti Uotila, p. 0400 739 126