Pohjanmaalta ja Rannikko-Pohjanmaalta kaivataan tietoa pesimälinnustosta

Kevät tuo lintuja takaisin Suomeen pesimään. Suomen riistakeskus kehottaa tallentamaan havaintoja vesilintupareista ja -poikueista, jotta Suomen linnuston pesimälevinneisyydestä saataisiin tietoa.

Lintuatlaksessa selvitetään vuosina 2022–2025 Suomen pesimälintulajien esiintymistä ja pesimävarmuutta, sekä niissä tapahtuneita muutoksia. Kartoitus tukee vuosittain tehtäviä vesilintuseurantoja ja antaa tutkimukselle, hallinnolle ja päättäjille tärkeää tietoa lintujen pesimälevinneisyydessä tapahtuneista muutoksista.

Lintuatlastietoa riistalinnuista ja rauhoittamattomista linnuista voi helpoimmillaan kerryttää kirjaamalla pari-, poikue- ja pesähavaintoja ilmaiseen Oma riista -sovellukseen.

– Lintuatlashavaintoja voi kirjata koko kesän ajan elokuun loppuun asti. Kesäaikana kalastetaan, marjastetaan, sienestetään, ollaan metsätöissä ja mökkeilemässä eli liikutaan paljon luonnossa. Aina kun lähtee luontoon, on mahdollisuus lintuja havainnoida, ja samalla kirjata havaintonsa talteen, kertoo Pohjanmaan riistasuunnittelija Janne Kotanen.

Pohjanmaalla on monenlaisia elinympäristöjä niin peltolakeuksista metsiin kuin meren rantaankin. Eri alueilla on myös omat lajinsa ja esimerkiksi peltopyytä esiintyy Pohjanmaan lakeuksilla. Tärkeää onkin saada havaintoja kaikilta alueilta ja siellä olevista lajeista.

– Rannikko-Pohjanmaalla on paljon saaria, joissa pesii myös harvinaisia lajeja. Saaristoon voikin suunnata esimerkiksi veneretkelle ja samalla havainnoida lintuja ja tallentaa havainnot, kertoo riistapäällikkö Stefan Pellas.

Muistakin lajeista kuin riistalinnuista voi kirjata havaintoja Luomuksen mobiilivihko -sovelluksen kautta.

Puuttuvien ruutujen täydentämistä

Mikäli on erityisen kiinnostunut havaintojen kirjaamisesta, voi lähteä varta vasten etsimään lintuja. Laji.fi-sivustolta voi tarkistaa sellaiset ruudut, joista on vähemmän esimerkiksi vesilintuhavaintoja. Tämän jälkeen voi lähteä etsimään ruudusta puuttuvia lintulajeja. Lajintuntemusta sekä paikallistuntemusta tarvitaan, jotta osaa suunnata retkensä oikeanlaiselle vesistölle. Esimerkiksi vesilintujen osalta kannattaa maastokartalta ja ilmakuvista etsiä matalia ja reheviä järviä tai merenlahtia sekä käytöstä poistuneita turvetuotantoalueita, joille on noussut vesi. Tällaiset alueet ovat potentiaalisia paikkoja havaita taantuneita lajeja.

Kartoitusta tehdään vielä tänä ja ensi vuonna

Luonnontieteellisen keskusmuseon organisoima Suomen 4. lintuatlas on ollut käynnissä jo kahden vuoden ajan. Pesimälintulajien esiintymistä selvitetään 10 x 10 kilometrin atlasruuduissa, joihin koko Suomi on jaettu. Suomen riistakeskus on osallistunut lintuatlakseen vuodesta 2023 lähtien ja Oma riista -palveluun kirjatut havainnot linnuista viedään lintuatlakseen karkeistettuna tälle 10 x 10 kilometrin ruudukolle. Yksittäisen havainnon tarkka sijainti eikä havainnon kirjaaja tule tietoon.

Havaintojen kirjaaminen Oma riista -maastosovelluksella (riistainfo.fi)

Lintuatlaskartoitus (lintuatlas.fi)