Siirry sisältöön

Pienten hirvieläinten kannanarviointia kehitetään

Valkohäntäpeuran ja metsäkauriin kanta-arviot perustuvat pääasiassa saalistietoihin ja metsästysseurakohtaisiin kanta-arvioihin. Niistä on pystytty päättelemään, että valkohäntäpeurakanta on kasvanut monilla alueilla. Suomen riistakeskus, Turun yliopisto ja Luonnonvarakeskus kehittävät yhdessä valtakunnallista kannanarviointimenetelmää kannanhoidon tueksi. Kannanseurannan kehityshanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.

Kestävän riistanhoidon edellytyksenä on tuntea hoidettava riistaeläinkanta mahdollisimman hyvin. Eläinkannasta täytyy tuntea hoidettavan alueen eläintiheys, sukupuoli- ja ikäjakauma sekä jälkeläistuotto.

—Toimiva kannanseurantajärjestelmä on kaiken A ja O. Vain hyvin tunnettua riistakantaa voidaan hoitaa kestävästi. Kannanhoidolle voidaan asettaa tavoitteita, ja tavoitteiden saavuttamista pystytään seuraamaan, kun meillä on luotettava kannanseurantajärjestelmä, kertoo Suomen riistakeskuksen riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi.

Eri menetelmät kokeilussa

Erilaisten tiedonkeruutapojen toimivuutta selvitetään. Loimaalla on käynnissä kaksivuotinen koe, jossa selvitetään riistakameroiden ja DNA-keräysten mahdollisuuksia kannanarvioinnissa. Riistakamerakuvia on kahdessa vuodessa kertynyt yli 30 000 kappaletta ja DNA-näytteitä on kerätty lähes 1 300 kappaletta.  Havaintojen avulla yksilöidään valkohäntäpeuroja ja muodostetaan tarkka kanta-arvio.

Samaan aikaan alueen metsästäjät kirjaavat metsästyspäivien yhteydessä näköhavaintoja havaitsemistaan valkohäntäpeuroista. Näköhavaintojen avulla Luonnonvarakeskus muodostaa arvion alueen valkohäntäpeurakannasta. Hirven kanta-arvio perustuu pitkälti metsästäjien samalla tavalla keräämään hirvien näköhavaintotietoon, jota on kerätty jo kymmeniä vuosia.

Metsästäjien apu tiedon keruussa on korvaamattoman tärkeää. Tällä hetkellä valkohäntäpeuran näköhavaintoja on keräämässä neljä seuraa ja toistasataa metsästäjää.

Lisätietoja:

Jarkko Nurmi, riistatalouspäällikkö Suomen riistakeskus

puh. 029 431 2105

Mikael Wikström, erikoissuunnittelija Suomen riistakeskus

puh. 029 431 2123

Eerojuhani Laine, suunnittelija Suomen riistakeskus

puh. 029 431 2124