Vuoden 2015 metsäkanalintusaalis jäi pieneksi heijastellen heikkoja metsäkanalintukantoja. Poikkeuksen teki riekko, jota saatiin saaliiksi kolmanneksen edellisvuotta enemmän. Metso-, teeri- ja pyysaalis vähenivät keskimäärin parikymmentä prosenttia edellisvuodesta.
Kylmät alkukesät vuosina 2014 ja 2015 verottivat riistalintukantoja. Vuonna 2015 metsästäjiä kehotettiinkin pyytämään metsäkanalintuja maltillisesti.
Puolet metsällä kävijöistä kävi metsäkanalintujahdissa
Vähintäänkin joka toinen metsällä kävijä eli runsas 100 000 metsästäjää, osallistui metsäkanalintujen pyyntiin vuonna 2015. Parempana metsäkanalintuvuotena 2011, metsäkanalintujen metsästäjiä oli kolmannes enemmän. Muutama metsästäjä ilmoittikin, ettei metsästänyt metsäkanalintujen vähyyden vuoksi.
– Vuonna 2015 vesilintujahdissa kävi miltei sama määrä metsästäjiä kuin edellisvuonna eli noin 40 prosenttia metsästäneistä. Saalis jäi kuitenkin edellisvuotta pienemmäksi, sanoo tutkija Leena Forsman
Riistalinnuista eniten saatiin sepelkyyhkyjä ja sinisorsia
Riistalinnuista eniten saatiin saaliksi sepelkyyhkyjä ja sinisorsia, joskin sepelkyyhkyjä edellisvuotta vähemmän. Suurin osa eri riistalintulajien saaliista pieneni hieman, mutta fasaanisaalis kaksinkertaistui. Miltei kaikilla pyyntialueilla metsästäjien saama fasaanisaalis kasvoi. Pääosa metsästetyistä fasaaneista on istutettuja lintuja.
Nisäkkäiden pyydetyin oli supikoira
Nisäkkäistä eniten pyydetään metsäjäniksiä ja supikoiria. Molempia saatiin saaliiksi vähemmän kuin edellisvuonna.
Vuosittain riistanhoitomaksun maksaa noin 300 000 metsästäjää. Metsällä käyneiden määrä on kuitenkin aivan viime vuosina vähentynyt. Noin kolmannes riistanhoitomaksun suorittaneista ei käy metsällä.
Pienriistan metsästystä koskevat tiedot kerättiin otantatutkimuksella vuonna 2015 riistanhoitomaksun maksaneilta.
Lue alkuperäinen tiedote Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilla