Ongelmia erikoisviljelmille, puutarhakasveille tai rehupaaleille aiheuttavat rusakot ja metsäjänikset on syytä poistaa metsästysaikana. Taloudellisesti merkittäviä riistaeläinten aiheuttamia vahinkoja voidaan vähentää myös rauhoitusaikana, mutta siihen tarvitaan Suomen riistakeskuksen myöntämä poikkeuslupa.
Paksun lumen aikana erityisesti rusakoilla on taipumusta kerääntyä helppoihin ravintokohteisiin, jolloin ne voivat aiheuttaa huomattavaa taloudellista vahinkoa esimerkiksi marja- tai hedelmäviljelmillä. Myös maataloudessa käytettävät rehupaalit ovat rusakoiden mieluista ravintoa. Rusakkokannan harvennuksella vähennetään myös asutuksen läheisyyteen jänisten perässä tulevien ilvesten aiheuttamaa huolta ja mahdollisia pienkotieläinongelmia.
Metsästys on tehokkainta toteuttaa ajometsästyksenä, jossa sopivat rusakoiden päivämakuumäet ajetaan metsästäjien ja koirien avulla. Passimiehet sijoitetaan turvallisuusnäkökulmat ja rusakoiden kulkureitit huomioiden parhaille mahdollisille paikoille. Passipaikkoja suunniteltaessa on syytä kuitenkin muistaa, että ilman rakennuksen haltijan tai omistajan lupaa ei riistaeläintä saa ampua 150 metriä lähempänä asuttua rakennusta. Rakennuksen haltijan luvalla on metsästys mahdollista lain määräämää minimiä lähempänä.
Metsästystapahtumasta on hyvä tiedottaa paikallisille maanomistajille ja osa heistä saattaa olla kiinnostunut osallistumaan tällaiseen yhteiseen metsästystapahtumaan. Talvinen rusakkopata on herkullinen ruokalaji ja ilahduttaa varmasti myös vahinkoja kohdannutta maanomistajaa.
Rusakon ja metsäjäniksen metsästysaika on pitkä, se alkaa 1. syyskuuta ja jatkuu helmikuun loppuun.
Lisätietoja:
riistapäälliköt ja riistasuunnittelijat, ks. yhteystiedot