Tuore tutkimus osoittaa, että talviset sääolot yhdistettynä pesimäympäristön laatuun vaikuttavat Suomessa pesivien vesilintujen parimääriin.
Tutkimuksessa tarkasteltiin 17 Suomessa pesivän ja Euroopassa talvehtivan vesilinnun kannankehitystä 30 vuoden ajanjaksolla. Tulokset osoittavat, että leutojen talvien jälkeen vesilintukannat runsastuivat etenkin runsasravinteisissa vesistöissä, mutta edellisen kesän lämpöoloilla ei ollut vaikutusta vesilintujen runsauteen.
– Tulokset viittaavat siihen, että ilmastonmuutos saattaisi lyhyellä tähtäimellä suosia vesilintuja, sillä leudompien talvien myötä niiden talvikuolleisuus pienenee, kertoo tutkija Diego Pavón-Jordán Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta, joka on osa Helsingin yliopistoa.
Rehevöityminen kumoaa lämpenemisen hyödyn
Vesilintuja esiintyi runsaammin rehevillä kuin niukkaravinteisilla kosteikoilla. Niukkaravinteisiin kosteikkoihin verrattuna lintumäärät kuitenkin pienenivät nopeammin sellaisilla runsasravinteisilla kosteikoilla, jotka olivat urbaanien alueiden ja maatalousympäristöjen läheisyydessä.
Vesilintukantojen nopea väheneminen näissä voimakkaan ihmisvaikutuksen piirissä olevissa kosteikoissa viittaa siihen, että pesimäalueiden rehevöityminen ihmistoiminnan myötä vaikuttaa kielteisesti kannankehitykseen.
– Rehevöityminen heikentää elinaluetta niin voimakkaasti, että se ylittää lämpimämpien talvien sorsille tuoman hyödyn, summaa akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen Luomuksesta.
Pitkällä tähtäimellä ilmastonmuutos voi myös lisätä rehevöitymistä, koska se voimistaa ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin.
Pohjolassa käynnissä nopea muutos
Ihmistoiminnan myötä heikkenevä elinympäristöjen laatu ja ilmastonmuutos ovat vakavia uhkia luonnon monimuotoisuudelle. Boreaalisella vyöhykkeellä ja arktisilla alueilla on käynnissä nopea ympäristön muutos, joka todennäköisesti tulee aiheuttamaan huomattavia muutoksia eliöyhteisöissä.
Kosteikkojen hoitotoimet ja ravinnekuormituksen vähentäminen ovat tärkeässä roolissa vesilintukantojen elvyttämiseksi.
Nyt julkaistu tutkimus alleviivaa kokonaisvaltaisen tarkastelun merkitystä: jotta uhkatekijät kyettäisiin luotettavasti paikallistamaan, on seurattava tilannetta sekä yksittäisillä pesimäjärvillä että lajien talvehtimisalueilla.
Pesimäkosteikkojen huhti- ja toukokuiset linnustolaskennat tarjoavat myös harrastajille tärkeän tavan osallistua elinympäristömuutoksen seurantaan. Aineistona tutkimuksessa käytettiin Luomuksen yhteistyössä BirdLifen kanssa koordinoimia vesilintulaskentoja vuosilta 1986–2015.
Lisätietoja:
- Alkuperäisjulkaisu: Effects of flyway-wide weather conditions and breeding habitat on the breeding abundance of migratory boreal waterbirds
- Luomuksen vesilintulaskennat
- Luonnonvarakeskus Luken vesilintulaskennat
Tutkija Diego Pavón-Jordán
Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus
Helsingin yliopisto
diego.pavon-jordan@helsinki.fi, (englanniksi)
Akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen
Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus
Helsingin yliopisto
045-1375732 (suomeksi, englanniksi)