Helmikuussa järjestettiin Länsi-Suomessa susien alueellinen lumijälkilaskenta. Maa- ja metsätalousministeriön tänään julkaiseman raportin mukaan vaikeista lumiolosuhteista huolimatta laskenta saatiin vietyä läpi vähintään tyydyttävästi. Kentältä saatu palaute laskennasta oli pääasiassa positiivista.
Maa- ja metsätalousministeriön tänään julkaisemassa raportissa kuvataan helmikuussa järjestetyn suden lumilaskennan taustat, valmistelu, toteutus ja laskentapäivän susihavainnot. Lisäksi raportissa esitellään laskennassa mukana olleiden vapaaehtoisten palautetta, jota kerättiin sähköisellä kyselyllä. Raportissa tarkastellaan lyhyesti myös, mitkä tekijät vaikuttavat laskennan onnistumiseen.
Laskennan järjestivät 9. helmikuuta yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvarakeskus, Suomen riistakeskus ja Suomen Metsästäjäliitto. Yhteistä laskentaa olivat toivoneet erityisesti metsästäjät. Mukana oli yhteensä 765 vapaaehtoista.
Alueellisen lumijälkilaskennan tavoitteena oli lisätä vuoropuhelua erityisesti metsästäjien ja riistahallinnon sekä tutkimuksen välillä. Tavoitteena oli myös saada tietoa laskenta-alueen susista, niiden liikkumisesta ja reviireistä laskentahetkellä.
–Yhteisellä ponnistuksella laskenta saatiin suoritettua nopealla aikataululla aina koulutuksista itse laskentaan ja palautetilaisuuteen. Kiitokset vielä kaikille mukana olleille vapaaehtoisille. Työpanoksenne laskennan toteuttamiselle oli aivan ratkaisevaa, toteaa erätalousneuvos Vesa Ruusila maa- ja metsätalousministeriöstä.
Suurin haaste laskentapäivänä olivat lumiolosuhteet, jotka vaihtelivat laskenta-alueella. Hyvissä olosuhteissa lunta on riittävästi koko laskenta-alueella niin, että edellisestä lumisateesta on kulunut 1 – 2 vuorokautta peittäen vanhat jäljet. Lämpöasteista johtuen osa lumesta kuitenkin hävisi osista laskenta-aluetta ennen sovittua laskenta-ajankohtaa.
Kevättä kohti tullessa susien liikkuminen oli jo mahdollisesti lisääntynyt, mikä todennäköisesti vaikutti havaintoihin.
Laskenta-alueena oli Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan eteläosissa hirvitalousalue ”Rannikko-Pohjanmaa–Pohjanmaa 3” sekä Satakunnan pohjoisosia.
Laskennan pohjalta ei muodostettu alueelle omaa kanta-arviota, koska yhden päivän aikana suoritettavassa laskennassa on paljon epävarmuustekijöitä.
Lumijälkilaskennan yhteydessä kerättiin myös DNA-näytteitä, mutta niiden määrä jäi pieneksi.
DNA-näytteiden rooli kasvaa jatkossa kannanarvioinnissa, ja siinä metsästäjien keräämät näytteet ovat aivan keskeisiä.
DNA-keräyksen etuna on muun muassa se, ettei näytteiden keruuseen tarvita tietynlaista talvikeliä, vaan lumiaikaan näytteitä on helpompi havaita maastosta läpi talven.
Linkit:
Susien alueellinen lumijälkilaskenta -raportti
Aiheeseen liittyvää:
Uutinen 25.3.2020: Susien lumijälkilaskennasta julkaistaan raportti keväällä
Lisätiedot:
Erätalousneuvos Vesa Ruusila, maa- ja metsätalousministeriö, 040 840 6877, etunimi.sukunimi@mmm.fi