Suomen, Ruotsin ja Norjan keskeiset viranomaiset suurpetoasioissa ovat allekirjoittaneet kehysasiakirjan, joka vahvistaa yhteistyötä Fennoskandian susikantojen hoidossa ja suojelussa. Tavoitteena on tukea Fennoskandian susikantojen selviytymistä pitkällä aikavälillä ja tuoda valtioiden rajat ylittävä näkökulma kannanhoitoon. Maiden välisellä hallinto- ja tutkimusyhteistyöllä pyritään esimerkiksi kannanseurantamenetelmien yhtenäistämiseen ja tiedon jakamiseen.
Fennoskandian susikannan hoidosta vastaavat viranomaiset ovat ottaneet uuden askeleen valmistelemalla kehysasiakirjan rajat ylittävästä yhteistyöstä susien kannanhoitoon ja suojeluun liittyen. Kehysasiakirjan valmistelusta vastasivat ja sen allekirjoittivat maa- ja metsätalousministeriö, Ruotsin Ympäristönsuojeluvirasto ja Norjan Ympäristövirasto
Kehysasiakirjan kantavana tavoitteena on tukea Fennoskandian susikantojen selviytymistä ja suotuisaa suojelutasoa pitkällä aikavälillä turvaamalla Skandinavian ja Suomen ja Venäjän Karjalan susikannan välinen yhteys.
Kehyksen valmistuminen voidaan nähdä Suomen, Ruotsin ja Norjan ratkaisuna luoda valtioiden rajat ylittävä näkökulma kannanhoitoon kansainvälisten suuntaviivojen mukaisesti. Kaikki kolme maata ovat valmiita työskentelemään yhdessä. Lisäksi maat ovat samaa mieltä siitä, että kannanseurantamenetelmien yhtenäistäminen ja tiedon, hoitotoimenpiteiden ja parhaiden käytäntöjen jakaminen on olennaista yhteisten kannanhoitotavoitteiden saavuttamiseksi.
–On hienoa, että hyvin alkanut yhteistyö susiasioissa Ruotsin ja Norjan kanssa tiivistyy. Voimme varmasti oppia toisiltamme niin susikannan seurantaan kuin kannanhoitoon liittyvissä kysymyksissä. Tämä vie myös eteenpäin Suomen susikannan hoitosuunnitelman toteuttamista, missä yhteistyö on yhtenä toimenpiteenä, kertoo kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä.
Yhteistyöstä hyötyä DNA-pohjaiselle kannanseurannalle
Suomelle yhteistyö on tärkeää erityisesti Suomen susikannan DNA-pohjaisen seurannan näkökulmasta.
Luonnonvarakeskus on hankkimassa uuden laitteiston susikantojen seurantaan. Laite perustuu SNP-tekniikkaan (Single Nucleotide Polymorphism), joka tekee DNA-analyysien suorittamisesta nykyistä nopeampaa. Vastaava laitteisto on jo käytössä Ruotsissa ja Norjassa. Tiedonvaihto ja yhteistyö Ruotsin ja Norjan tutkijoiden kanssa mahdollistavat laitteen tehokkaan käyttöönoton ja DNA-metodiikan kehittämisen.
Laite mahdollistaa myös sen, että muutaman vuoden kuluessa Suomella, Ruotsilla ja Norjalla on käytössä samanlainen DNA-metodi. Tällöin voidaan tunnistaa nopeasti, mistä populaatiosta maiden rajojen yli liikkuvat sudet ovat syntyisin.
Lisätietoja:
neuvotteleva virkamies Sami Niemi, erätalousyksikkö, maa- ja metsätalousministeriö p. +358 29 516 23 91, sami.niemi@mmm.fi
Muuta aiheeseen liittyvää:
Uutinen 25.1.2019: Suomi tiivistää yhteistyötä susiasioissa Ruotsin ja Norjan kanssa