Luonnos päivitetyksi susikannan hoitosuunnitelmaksi on lähetetty lausuntokierrokselle. Hoitosuunnitelman on tarkoitus olla Suomen susikannan ja suteen liittyvien konfliktien hallinnan työkalu ja keskeinen väline susipolitiikan toteuttamisessa. Suunnitelmalla vastataan myös kansainvälisisiin velvoitteisiin lajin suojelusta. Lausuntoaika jatkuu 30.8.2019 asti.
Päivitetyn hoitosuunnitelman lyhyen aikavälin tavoitteena on pienin elinvoimainen kanta ja pidemmän aikavälin tavoitteena suden suotuisa suojelutaso. Näitä tavoitteita tukevat suunnitelmassa seuraavat muutostekijät:
• suden sietämisen edistäminen ja perustan luominen suden hyväksyttävyydelle
• susivahinkojen ennaltaehkäisy sekä toimenpiteet uhkan ja vahinkojen hallitsemiseksi
• syventyvä ja laajentuva tieto susikannasta
• hallinnon, tutkimuksen ja sidosryhmien välisen vuoropuhelun edistäminen
• rajat ylittävä yhteistyö ja
• erilaiset kannanhoidolliset toimet.
Susireviirialueilla elävien ihmisten turvallisuuden tunteeseen on pyritty vastaamaan tarkentamalla toimintamallia piha-alueella tai sen läheisyydessä tehtyjen susihavaintojen suhteen. Hoitosuunnitelmaan on lisätty huolta, uhkaa ja vaaraa aiheuttavan suden määritelmät sekä selvennetty Suomen riistakeskuksen ja poliisin rooleja asiassa. Keskeiseksi suden sietämistä ja turvallisuuden tunnetta parantavaksi toimenpiteeksi on tunnistettu kotieläin- ja koiravahinkojen ennaltaehkäisy. Olennaista vahinkojen ehkäisyssä on ennakoiva viestintä alueille, joille on muodostumassa susireviiri.
Uutta hoitosuunnitelmaluonnoksessa on myös monilajinen kannanhoito, mikä tarkoittaa suurpetojen ja sorkkaeläinten välisen vuorovaikutuksen huomioimista. Yksi keskeinen tavoite on lisäksi – edellisen hoitosuunnitelman tapaan – suden laittoman tappamisen vähentäminen.
–Suden sietämisen edistäminen haluttiin nostaa keskeiseksi tavoitteeksi heti hoitosuunnitelman alkuun. Muut muutostekijät ja niiden toimenpiteet tukevat tätä päätavoitetta. Hoitosuunnitelma pyrkii vastaamaan sekä lajin suojelutarpeisiin, että susiin liittyvien sosiaalisten konfliktien hallintaan, kertoo susikannan hoitosuunnitelman valmisteluryhmän puheenjohtaja ja maa- ja metsätalousministeriön erätalousyksikön päällikkö Vesa Ruusila.
Vuoropuhelu susiasioista on tärkeää
Tavoitteena on, että hoitosuunnitelman toimenpiteet tukevat paikallisia, susireviirialueilla asuvia ihmisiä. Tärkeänä elementtinä tässä ovat eri sidosryhmiä yhteen kokoavat susireviirialueiden yhteistyöryhmät, joita suunnitelmaluonnoksen mukaan tulisi edelleen kehittää. Vuoropuhelua tarvitaan myös kansainvälisesti, ja hoitosuunnitelmaluonnokseen onkin kirjattu toimenpiteitä yhteistyön syventämiseksi esimerkiksi Ruotsin ja Norjan kanssa.
Hoitosuunnitelmahankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio pitää suunnitelman päivitysprosessia onnistuneena ja kiittää lämpimästi kaikkia prosessissa mukana olleita tahoja.
– Sidosryhmien yhteistyö hoitosuunnitelman päivittämiseksi on ollut hedelmällistä ja onnistunutta. Erityisen iloinen olen siitä yhteishengestä, joka valmistelussa on ollut, vaikka itse asia onkin hyvin haastava. Samanlaista vuoropuhelua tarvitaan jatkossakin. Yksi suunnitelluista toimenpiteistä onkin jatkaa hyvin käynnistynyttä susidialogia esimerkiksi vuosittain järjestettävillä susifoorumeilla. Tavoitteena on järjestää säännöllisesti myös ylimaakunnallisia tilaisuuksia, joissa käsitellään suteen liittyviä aluetason asioita. Unohtamatta tietysti viestintään panostamista, joka myös on kirjattu toimenpiteeksi hoitosuunnitelmaan, Husu-Kallio painottaa.
Pohjana päivitetyssä hoitosuunnitelmassa on vuonna 2015 vahvistettu hoitosuunnitelma. Muutoksia on tehty ennen kaikkea toimenpiteiden osalta. Mukana on nyt myös kolme hankesuunnitelmaa: suunnitelmat liittyvät susiaiheisen viestinnän ja Riistavahinkokeskus-palvelun luomiseen sekä kannanhoidollisen metsästyksen suunnitteluun.
Kannanhoidollinen metsästys voidaan lisätä hankkeeksi, jos yhteisöjen tuomioistuimen ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut sen mahdollistavat. Kannanhoidollisen metsästyksen tavoitteet, toteutustapa ja reunaehdot suunnitellaan tarvittaessa yhteistyössä sidosryhmien kanssa.
Susikannan hoitosuunnitelman päivityshanke alkoi syyskuussa 2018. Hankkeessa on ollut sekä valmistelu-että ohjausryhmä, jotka molemmat ovat kokoontuneet useaan kertaan hankkeen aikana. Ehdotuksia hoitosuunnitelman päivittämiseksi saatiin myös susireviirialueiden yhteistyöryhmille suunnatun sähköisen kyselyn vastauksista ja keväällä 2019 yhdessä alueellisten riistaneuvostojen kanssa järjestetyistä sidosryhmätilaisuuksista.
 |
| Kuva: Susikannan hoitosuunnitelman keskeiset tavoitteet ja muutostekijät esitetään oheisessa kuviossa ympyrän keskellä. Kuhunkin tavoitteeseen liittyvät toimenpiteet löytyvät laatikoista ympyrän ulkoreunalta. |
Lausuntopyyntö ja luonnos Suomen susikannan hoitosuunnitelmaksi
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Erätalousneuvos Vesa Ruusila, p. 029 516 2051 (paikalla 5.7. asti ja jälleen 22.7. alkaen)
Erityisasiantuntija Jussi Laanikari, p. 040 733 6229 (paikalla 1.-19.7.)
Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, p. 029 516 2184
Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@mmm.fi