Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteistiedote
Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sekä maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä tutustuvat yhdessä arvokkaan lintuveden kunnostuksiin Salminlahdella Kotkan ja Haminan rajalla perjantaina 15.10. Kunnostustöitä tuetaan vieraspetopyynnillä, joka turvaa vesilintujen pesimärauhan.
Kohde on osa Helmi-ohjelmaa, joka vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta mm. soilla, lehdoissa, rannoilla ja lintuvesillä. Ohjelmassa kunnostetaan yhteensä 200 Suomen tärkeintä lintuvesikohdetta vuoteen 2030 mennessä.
”Lintuvesien ja kosteikkojen kunnostaminen on välttämätöntä uhanalaisten ranta- ja vesilintujemme suojelulle. Helmi-ohjelmalla kohennamme luontomme monimuotoisuutta ihan konkreettisesti”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.
Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön Helmi-ohjelma on keskeinen keino Suomen luonnon köyhtymisen pysäyttämisessä. Ohjelmassa on 40 toimenpidettä eri elinympäristöjen ennallistamisen, hoidon ja suojelun vauhdittamiseksi. Ohjelman toimet auttavat satoja uhanalaisia lajeja sekä suurta osaa maamme uhanalaisista luontotyypeistä.
Vieraspetopyynti turvaa lintujen pesimärauhan
Maailmanlaajuisesti vieraslajien on arvioitu olevan toiseksi suurin luonnon monimuotoisuuden hupenemisen syy. Minkki ja supikoira vaarantavat alkuperäisluontoamme, etenkin maassa pesivää linnustoa. Haitallisten vieraspetojen pyytäminen on paikallista, konkreettista luonnonhoitotyötä.
Maassa pesivien lintujen munat ja poikaset ovat joutuneet helposti saalistuksen kohteeksi. Siksi myöhemmin syksyllä aloitetaan myös vieraspetopyynnit. Pyynnit kattavat alueen vesistön ja noin 2–3 kilometrin suojavyöhykkeen. Kokonaisuudessaan tehopyyntiä toteutetaan Salminlahdella noin 6000 hehtaarin kokoisella alueella. Supikoiria pyydetään pintapyynnillä eli osaavien koirien avulla, sekä kyttäämällä ja loukuilla. Minkkiä pyydetään pääasiassa minkkiraudoilla ja koirien avulla.
”Helmi-ohjelman vieraspetopyynnit tuovat hienosti yhteen metsästäjät, lintuharrastajat ja ympäristöväen, jotka kaikki tekevät yhdessä töitä elinvoimaisten kosteikkojen ja vesilinnuston eteen. Odotan innolla, että pääsen tutustumaan tähän yhteistyöhön paikan päällä”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.
Helmi-vieraspetohankkeesta vastaa Suomen riistakeskus ja Metsähallitus. Käytännön toteutuksessa hankkeen vapaaehtoiset, ammattitaitoisesti toimivat metsästäjät ovat ratkaisevassa roolissa.
Salminlahti on Suomen tärkeimpiä lintuvesikohteita
Arvokkaan linnustonsa vuoksi Salminlahti liitettiin jo 1980-luvulla lintuvesien suojeluohjelmaan ja sittemmin Natura 2000 -verkostoon. Salminlahden ranta-alueita on entisaikaan laidunnettu laajalti, mikä on mahdollistanut runsaan vesi- ja rantalinnuston pesimisen ja levähtämisen alueella. Laiduntamisen loppumisen ja yleisen rehevöitymiskehityksen vuoksi avoimet rantaniityt ovat pienentyneet ja avovesiala on vähentynyt. Ruovikko on hivuttautunut vesialueella ulommas ja vallannut erityisesti rantaniittyjä. Alueen pesimälinnusto on taantunut merkittävästi.
Umpeenkasvun hillitsemiseksi Salminlahtea kunnostettiin ensimmäisen kerran 2000-luvun alussa. Linnusto reagoi kunnostuksiin välittömästi: vesilintujen, kahlaajien ja muiden kosteikkolintujen pesimäkannat lähtivät nousuun. Rantaniittyjen koneellista niittoa on jatkettu, mutta umpeenkasvu uhkaa etenkin vesialuetta.
Helmi-ohjelman toimet käynnistyivät Salminlahdella tänä syksynä. Kunnostuksissa laajennetaan ranta-alueiden koneellista niittoa ja tuodaan laiduntavaa karjaa takaisin alueelle, niitetään vesikasvillisuutta, raivataan pajukkoa ja puustoa sekä poistetaan vieraspetoja. Toimenpiteet tähtäävät vesi- ja kosteikkolinnuston runsastumiseen ja niiden pesimämenestyksen parantamiseen alueella. Samalla autetaan muiden luontoarvojen palautumista.