Euroopan unionin tuomioistuin on ennakkoratkaisussaan torstaina 10.10.2019 ottanut kantaa suden kannanhoidolliseen metsästykseen.
Maa- ja metsätalousministeriön näkemykseen mukaan ratkaisu oli tiukempi kuin julkisasiamiehen ratkaisuehdotus ja tiukempi kuin odotettiin.
– Susien laittoman tappamisen ehkäiseminen on sinällään hyväksyttävä perustelu kannanhoidollisten kaatolupien myöntämiselle, mutta mikäli kannanhoidollista metsästystä aiotaan jatkaa, edellyttää se ministeriöltä ja Suomen riistakeskukselta vahvoja tieteellisiä näyttöjä siitä, että laillisella metsästyksellä voitaisiin laittomuuksia ehkäistä, sanoo maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sami Niemi.
Keskeisten sidosryhmien kanssa on sovittu kokouksesta, jossa käsitellään ennakkoratkaisua ja sen vaikutusta mahdolliseen kannanhoidolliseen metsästykseen.
Ennakkoratkaisun mukaan suden suotuisan suojelutason turvaaminen edellyttää yhteistyötä Ruotsin ja Norjan kanssa.
– Tähän liittyen talven aikana onkin ministeriöltä tulossa uusia avauksia. Yhteistyötä on tiivistetty viimeisten vuosien aikana merkittävästi, Niemi toteaa.
-Päätöksessä on paljon sellaisia elementtejä, että jatkamme työtä sen eteen, että EU:n jäsenmailla on riittävästi joustavuutta ja työkaluja hoitaa suurpetokantoja, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.
Vuonna 2016 myönnettyjä poikkeuslupia koskeva käsittely palaa Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisun jälkeen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. KHO pyysi välipäätöksessään marraskuussa 2017 ennakkoratkaisua Euroopan unionin tuomioistuimelta. KHO ratkaisee ennakkoratkaisun pohjalta, olivatko vuoden 2016 poikkeusluvat luontodirektiivin mukaisia.
Tuomioistuimen ratkaisu ei vaikuta poliisin myöntämiin turvallisuusperusteisiin lopettamismääräyksiin eikä Suomen riistakeskuksen vahinko- ja turvallisuusperusteisiin poikkeuslupiin.