Maa- ja metsätalousministeriö esittää, että metsähanhen metsästys sallittaisiin loka-marraskuussa rajoitetulla alueella Kaakkois-Suomessa sekä itäisellä Uudellamaalla.
Syksyllä Suomessa liikkuu kahta eri metsähanhen alalajia. Suomen pesimäkanta kuuluu taigametsähanhen alalajiin, joka on taantunut merkittävästi viime vuosikymmenien aikana. Metsähanhen metsästys kiellettiin kokonaan Suomessa vuodesta 2014 alkaen. Suomen metsästysrauhoituksella on osoitettu olevan ratkaisevan suuri merkitys, sillä taigametsähanhen kannan väheneminen näyttää nyt pysähtyneen. Metsästyskiellon jatkaminen edelleen pääosassa maata on nopein keino elvyttää taantunutta taigametsähanhikantaa.
Venäjällä pesivä, noin kymmenen kertaa runsaampi tundrametsähanhikanta taas kulkee muuttomatkalla pääasiassa Kaakkois-Suomen yli talvehtimisalueilleen Keski-Eurooppaan. Esitetyllä alueellisella ja ajallisella rajoituksella metsästys pyritään kohdistamaan juuri runsaana esiintyviin tundrametsähanhiin.
Suomi on ensimmäistä kertaa sopinut metsähanhen metsästyksen rajoittamisesta Ruotsin ja Tanskan kanssa, koska nekin osuvat metsähanhen muuttoreitille. Metsästystä säätelee Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelusopimus (AEWA). Kansainvälinen taigametsähanhen hoitosuunnitelma laadittiin Suomen aloitteesta ja Suomen riistakeskuksen johdolla. Hoitosuunnitelman tavoitteena on elvyttää kanta elinvoimaiseksi, joten metsästystä rajoitetaan tiukasti.
Metsästäjien saalisilmoitukset tärkeitä kannan seurannassa
Maa- ja metsätalousministeriö on toteuttamassa tulevalle metsästyskaudelle useita kiireellisiä metsästyksen kestävyyden varmistamiseksi tarvittavia toimenpiteitä. Metsästysasetusta esitetään muutettavaksi siten, että metsästäjällä olisi velvollisuus ilmoittaa saaliiksi saadusta metsähanhesta Suomen riistakeskukselle. Metsästäjä voi tehdä saalisilmoituksen helposti sähköisen omariista-verkkopalvelun kautta.
Metsästyssaaliista on selvitettävä myös taiga- ja tundrametsähanhien alalajien osuudet. Siksi metsästäjiä pyydetään lähettämään vapaaehtoisesti valokuva saaliiksi saadun metsähanhen päästä Luonnonvarakeskukselle alalajin määritystä varten. Tietoja tarvitaan vuosittain kansainvälisessä metsästysverotuksesta sopimisessa.
Luonnonvarakeskus tekee arvion pesivästä kannasta
Lisäksi on tärkeää kartoittaa pesimäalueita ja seurata pesimäkannan kokoa. Maa- ja metsätalousministeriö on antanut näiden käynnistämisen Luonnonvarakeskukselle tästä vuodesta alkaen tulostavoitteeksi. Luonnonvarakeskus tuottaa ensimmäisen arvion pesivästä kannasta aikaisintaan vuonna 2019. Ennen sitä metsästyksen kestävyyttä ei voida varmistaa pesimäalueilla, joten metsästyskieltoa jatketaan siihen saakka. Suomen riistakeskus on viime vuosina kehittänyt helikopterin avulla tehtävän laskentamenetelmän, jonka avulla pesivät hanhitokat voidaan laskea kesällä sulkasatoaikaan soilta.
Suomen pesimäkannasta ei ole tarkkaa arviota, koska metsähanhen pesimäkanta ei ole ollut minkään laskennan piirissä. Pesimäkannan on arveltu olevan noin 1 000-2 500 paria. 2000-luvun puolivälissä Suomessa havahduttiin metsähanhien hävinneen monilta perinteisesti hyviltä hanhisoilta Pohjois-Suomessa. Pelkosenniemen riistanhoitoyhdistys esitti metsähanhen rauhoittamista kokonaan alueellaan vuonna 2009. Metsähanhikannan taantumisen johdosta metsähanhen suojelua tiukennettiin kansainvälisessä sopimuksessa vuonna 2012.
Kansainvälisessä hoitosuunnitelmassa on sovittu metsästyksen rajoittamisesta muuttoreitin valtioissa. Viime talven laskentojen perusteella Ruotsin ja Tanskan talvehtimisalueilla kannan arvioidaan olevan nyt noin 57 000 lintua. Kansainvälisessä hoitosuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi kannan elvyttäminen 60 000 – 80 000 linnun tasolle.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
ylitarkastaja Janne Pitkänen, p. 0295 162 338
neuvotteleva virkamies Sami Niemi, p. 0295 162 391
etunimi.sukunimi@mmm.fi
Tiedote maa- ja metsätalousministeriö 22.6.2017 14.48