Metsähallitus on tukenut vieraspetopyyntiä saaristossa usean vuosikymmenen ajan ja turvannut saaristolinnuston pesimämenestystä. Metsähallitus on nyt julkaissut minkin ja supikoiran saaristopyyntien toteuttamista ohjeistavan julkaisun.
Kokonaisuus pohjautuu toteuttajatahojen kokemuksiin linnuston pesimätuloksia parantavista pyynneistä ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Julkaisu on tietopaketti kaikille, jotka ovat kiinnostuneita vieraspetopyynnin menetelmistä, haasteista ja vaikutuksista linnustoon. Julkaisun tuottamiseen ovat osallistuneet myös Suomen riistakeskus, Luonnon ja riistanhoitosäätiö (LRS) sekä Saaristoluonnon hoito- ja suojeluyhdistys (SLHSY).
Metsähallituksen vieraspetopoistoon keskittyvä työ on ollut aktiivisinta Saaristomerellä. Ulkosaaristossa tehdyt, jo 1990-luvulla aloitetut, metsästyskoirien hyödyntämiseen perustuvat minkkien poistopyynnit loivat pohjan järjestelmälliselle pyyntityölle. Myöhemmin Suomen riistakeskuksen vetämässä Sotka-hankkeessa (vuosina 2020–2021) vieraspetopyyntejä laajennettiin alueellisesti kattavammiksi ja kehitettiin supikoiraan keskittyviä pyyntimenetelmiä.
– Saaristomerelle ja Länsi-Uudenmaan saaristoon on julkaisuun kootulla toimintalogiikalla luotu alueita, joilla vieraspedoista vapaita alueita ylläpidetään jatkuvasti, toteaa projektipäällikkö Mikko Toivola Metsähallituksesta.
Saaristossa vieraspetopyynti perustuu tehokkaiden metsästyskoirien hyödyntämiseen. Koirien käyttö saaristoalueilla vaatii rautaista osaamista ja huolellista koirien kouluttamista. Oikein toteutetulla koirapyynnillä voidaan vähentää molempien vieraspetojen määriä kustannustehokkaasti. Julkaisu tuokin esiin koirien käytön hyötyjä ja haasteita työskenneltäessä saaristo-oloissa. Koirat eivät luonnollisesti työskentele ilman osaavia ohjaajia. Raportti antaa kokonaisuutena pohdinnan aihetta myös pyyntityötä tekevien henkilöiden vaatimuksille.
– Saaristossa hyvin tehty hoitotyö tarkoittaa parhaimmillaan petotyhjiä alueita. Tekijöiden motiivien tulisi olla ennemmin toimia luonnonhoito kuin metsästys tai saaliin saanti, sanoo Tommy Arfman Saaristoluonnon hoito- ja suojeluyhdistyksestä.
Minkin ja supikoiran pyynti vaikuttaa positiivisesti saaristolinnuston pesimämenestykseen. Ilmestyneessä julkaisussa esitellään Sotka-hankkeessa tehtyjä alustavia linnustolaskennan tuloksia Saaristomeren Tunnhamnista. Supikoirien poistaminen näyttää nopeasti elvyttävän saaristolinnustoa. Pyyntityön pitää olla säännöllistä. Jos ennen pesimäkautta tehtävät pyynnit jäävät väliin voidaan linnustohyötyjä menettää nopeasti.
– Tutkimuksemme Tvärminnessä ovat osoittaneet, että keväisen pyyntitehon putoaminen lisäsi heti vieraspetojen tappamien haahkanaaraiden määrää, kertoo Kim Jaatinen Luonnon ja riistanhoitosäätiöstä.
Monille voi olla yllätys, että supikoiria esiintyy ulointa saaristoa myöten. Supikoiran liikkumisesta saaristossa ei aikaisemmin ole kuitenkaan juuri tehty selvityksiä. Supikoiran saaristoelämästä kiinnostuneille raportti tarjoaa paljon uutta tietoa. Sotka-hankkeessa GPS-seurattujen 19 supikoiran liikkeet havainnollistavat saaristosupikoirien liikkumista eri vuodenaikoina. Supikoira asuttaa uusia saaristoalueita uiden, mutta erityisesti jäitä myöten. Suotuisilla saariryhmillä yksilömäärät voivat nousta hyvinkin suuriksi. Raportti antaa kuitenkin toiveikkaan kuvan supikoiran kannanhallinnasta saaristossa. Osaavien pyytäjien ja koirien yhteispelillä supikoirat on mahdollista poistaa laajoilta saaristoalueilta.
Lisätietoja:
Metsähallitus, Eräpalvelut: projektipäällikkö Mikko Toivola: mikko.toivola@metsa.fi, puh. 040 1935947
Saaristoluonnon hoito- ja suojeluyhdistys, puheenjohtaja Tommy Arfman: slhsy19@gmail.com, puh. 0405891799
Luonnon ja riistanhoitosäätiö, toimitusjohtaja Kim Jaatinen: kim@luontojariista.fi, puh. 0405945186
Luonnonhoidollinen vieraspetopyynti saaristossa – Sotka-hankkeen tuloksia (julkaisut.metsa.fi)