Metsähallituksen erävalvonta on havainnut, että uusia teknisiä apuvälineitä käytetään metsästyksessä laittomasti. Esimerkiksi drone-lennokkeja ja GPS-paikantimia on hyödynnetty lainvastaisesti.
Metsästyslaki kieltää liikkuvien moottorikäyttöisten laitteiden käytön metsästyksessä. Erävalvonnan tietoon on tullut tapauksia, joissa dronea on käytetty järvillä hätyyttämään riistaeläimiä ampujien suuntaan.
”Tämä on yksiselitteisesti kiellettyä”, erävalvonnan ylitarkastaja Juha Ahonen Metsähallituksesta sanoo.
GPS-paikantimien käyttö metsästyskoirien pannoissa on luvallista ja yleistä, mutta niistäkin aiheutuu välillisesti ongelmia. Kun metsästäjät seuraavat koiratutkasta koiran ja hirven liikkeitä, he yrittävät kiirehtiä autolla hirvien eteen. Hirvi saatetaan ampua auton suojista. Metsästyslaki (32 §) kuitenkin kieltää riistan ampumisen ajoneuvosta, sen suojasta ja 100 metriä lähempänä ajoneuvoa välittömästi sen pysäyttämisen jälkeen.
”Lisäksi siinä rallissa autojen nopeudet voivat nousta metsäautoteillä koviksi, mikä vaarantaa muuta liikennettä ja muiden metsästäjien turvallisuuden”, Ahonen sanoo.
Metsähallituksen erävalvonta muistuttaa, että metsästäjät voivat hyödyntää teknisiä apuvälineitä, kunhan se tehdään oikein. Riistaa saa tarkkailla ja kuvata droneen asennettujen kameroiden avulla, kunhan eläimiä ei häiritä metsästystarkoituksessa. Metsästyksessä eläimiä ei saa edes jäljittää dronen avulla. Esimerkiksi riistalaskennoissa apuvälinettä voi kuitenkin käyttää, sillä se ei ole metsästystä.
Yleisillä paikoilla kuvaaminen on lähtökohtaisesti sallittua, kunhan kotirauhan suojaamat alueet kierretään. Toisen kotia tai pihapiiriä ei saa kuvata. Se voidaan tulkita salakatseluksi.
Esimerkiksi kansallispuistossa kuvattaessa tulee muistaa monta seikkaa. Luonnonsuojelulain ja metsästyslain mukaan lennättäminen ei saa aiheuttaa haittaa toisille ihmisille tai eläimille. Lisäksi järjestyssääntö voi asettaa liikkumisrajoituksia. Myös ilmailulaki ja Traficomin säädökset tulee huomioida.
Metsähallituksen erävalvonnasta vastaa ylitarkastaja ja 11 erätarkastajaa. He koordinoivat valvontaa valtion alueilla. Erävalvonta tarkastaa vuosittain 10 000 luonnossa liikkujaa. Metsähallituksen vuosittainen erävalvontaraportti on kattavin kuvaus erärikollisuuden kehityksestä Suomessa.
Lisätietoja
Ylitarkastaja Juha Ahonen, Metsähallitus, 040 646 4250