Merikotkat voivat saada kuolettavan lyijyannoksen niellessään riistan lihaan jääneitä lyijyammusten siruja tai lyijyhauleja. Kun Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran, Luonnontieteellisen keskusmuseon ja WWF Suomen yhteistyöprojektissa tutkittiin vuosina 2003 – 2013 eri puolilta Suomea kuolleina löydettyjä merikotkia, osoittautui lyijymyrkytys niiden tärkeimmäksi yksittäiseksi kuolinsyyksi.
Projektin aikana tutkituista 90 merikotkasta kolmannes eli 27 oli kuollut lyijymyrkytykseen.
”Lyijymyrkytys oli tutkittujen merikotkien tärkein yksittäinen kuolinsyy. Suurin osa siihen kuolleista merikotkista löydettiin Ahvenanmaalta tai Lounais-Suomesta”, sanoo erikoistutkija Marja Isomursu Eviran tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksiköstä.
Merikotkat saavat kuolettavan lyijyannoksen niellessään riistan lihaan jääneitä lyijyammusten siruja tai lyijyhauleja, jotka eivät alun perin tappaneet kohdettaan. Lyijy on elimistölle vieras aine, joka voi pieninäkin pitoisuuksina haitata elintoimintoja. Riistalihan mukana saatu lyijy on haitallista myös ihmisille, erityisesti lapsille.
Myrkytyksen saaneella merikotkalla on vaikeita yleisoireita, kuten halvaantumista ja hengitysvaikeuksia. Lentokyvytön lintu voi kuolla hitaasti nääntymällä, mutta myös nopea kuolema esimerkiksi maksa- ja sappitietulehduksen seurauksena on mahdollinen.
Kuolinsyytutkimukset osoittivat merikotkien kuolevan myös esimerkiksi liikenneonnettomuuksissa, reviiritaisteluissa ja törmätessään sähkölinjaan tai tuulivoimalaan.
Manner-Suomessa lyijyhaulien käyttöä rajoitettu
Manner-Suomessa ei ole saanut käyttää lyijyammuksia vesilintujen metsästyksessä vuoden 1996 jälkeen. Sen sijaan Ahvenanmaalla lyijyammuksia saa käyttää kaikessa metsästyksessä. Ruotsi, Norja ja Tanska ovat kieltäneet lyijyhaulien käytön kokonaan. Lyijyhauleille on olemassa vaihtoehtoja, joiden on todettu toimivan myös käytännössä.
”WWF Suomen merikotkatyöryhmän mielestä lyijyammuksista luopuminen suojelisi sekä merikotkien että ihmisten terveyttä. Niistä tulisi luopua kokonaan koko maassa Ahvenanmaa mukaan lukien”, toteaa työryhmän emerituspuheenjohtaja, dosentti Torsten Stjernberg.
Alustavat tulokset julkaistiin Euroopan villieläintautiyhdistyksen (European Wildlife Disease Association EWDA) tieteellisessä kongressissa 25.–29.8.2014 Edinburghissa. Tutkimusta jatketaan laajemman materiaalin avulla.