Majavat kansoittavat Lapin vesistöjä niin idästä kuin lännestä. Majavan terävien talttahampaiden jäljiltä jää syötyjen ja katkaistujen lehtipuiden tyvelle lastuja, joista voidaan Luonnonvarakeskuksessa määrittää, onko kyseessä euroopan- vai kanadanmajava. Uuden tekniikan avulla tieto Lapin majavakantojen esiintymisalueista on tarkentunut merkittävästi. Itä-Lapin alueella esiintyy kanadanmajavia, joiden metsästys on sallittu. Länsi-Lapin majavat ovat rauhoitettuja euroopanmajavia.
Euroopanmajava on levinnyt Ruotsista Tornionjoen yli Lappiin 2000-luvun alkupuolelta alkaen. Länsi-Lapin osalta tieto euroopanmajavien määristä on vielä vajavaista, mutta niiden levinneisyysalue on tarkentunut merkittävästi viime vuosien näytekeräyksen ja DNA-määritysten myötä.
Euroopanmajavan levinneisyys
Euroopanmajava on Lapissa rauhoitettu laji. Luonnonvarakeskuksessa tehtyjen DNA-määritysten pohjalta voidaan todeta, että Kemijoen länsipuolella Rovaniemeltä etelään sekä Ounasjoen länsipuolella polskii pelkästään euroopanmajavia. Aiemmin 1900-luvulla alueelle istutettujen kanadanmajavien jälkikasvusta tältä alueelta ei ole saatu enää uusia havaintoja. Ounasjoen itäpuolelta on tehty vain yksittäisiä havaintoja euroopanmajavasta. Toistaiseksi Lapin itäisin euroopanmajavahavainto on Ranuan länsiosista.
Kanadanmajavan levinneisyys
Toisaalta idästä ja etelästä Lappiin on levinnyt kanadanmajavaa, joita esiintyy erityisesti Itä-Lapin alueella. Tarkkaa tietoa majavalajeista ei ole kuin niiden vesien osalta, joista näytteitä on lähetetty. Joskus raja voi olla hiuksenhieno, esimerkiksi Kittilästä on löytynyt samasta vesistöstä kummankin lajin edustajia. Niinpä lisätietoa tarvitaan!
Lisätietoa saadaan keräämällä lastunäytteitä. Kevään kuluessa ja vesistöjen auetessa majavat lähtevät pesistään ravinnonhakuun. Tämä tarkoittaa keväällä pääasiassa lehtipuiden kaatamista ja niiden kuoren syömistä, jolloin syntyy syönnöslastuja. Tällöin saattaa syntyä myös vahinkoa metsä- ja maataloudelle.
– Majavan ahkeroidessa lastut lentävät ja lastuihin jää majavan sylkeä. Luonnonvarakeskus on kehittänyt eDNA-menetelmän, jolla tästä syljestä pystytään määrittämään kummasta lajista on kysymys. Kerättävien lastujen tulee olla mahdollisimman tuoreita. (erikoissuunnittelija Harri Norberg, Suomen riistakeskus)
Lisätieto on ensiarvoisen tärkeää majavakantojen hoitamisen ja metsästämisen näkökulmasta. Euroopanmajava on metsästyslain mukaan pyyntiluvanvarainen eläin ja Lapissa kokonaan rauhoitettu. Kanadanmajavan metsästystä taas säätelee metsästysoikeuden lisäksi vain metsästysasetuksen mukaiset metsästysajat. Metsästäjän täytyy tietää, kumpaako lajia hän on metsästämässä.
Kaikki lastunäytteet ovat tervetulleita! Näytteitä kaivataan erityisesti Kemi- ja Ounasjoen itäpuolelta Simon, Keminmaan, Tervolan, Ranuan, Rovaniemen, Sodankylän ja Kittilän kuntien alueelta. Samoin kolmesta pohjoisimmasta kunnasta.
Lastunäytteet pitää ottaa puhtaaseen muovipussiin mahdollisimman vasta kaadetun puun tyveltä. Ota lastut joko käyttäen kumihanskoja tai käännä rullalta pakastepussi kätesi päälle. Kuva Harri Norberg.
Näytteiden lähettämiseen löytyy ohjeet alla olevan linkin takaa.
https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/riista/majavat/majavanaytteiden-kerays-2/
Lisätietoja:
erikoissuunnittelija, Harri Norberg, puh. 029 431 2115, harri.norberg@riista.fi