Keväisellä majavajahdilla ennaltaehkäistään paikallisia metsä- ja peltovahinkoja. Keväinen luonto tarjoaa pyytäjälle lisäksi aineettomia arvoja. Viimeisten arvioiden mukaan Suomen majavakannat ovat kasvussa.
Maassamme tavataan kahta majavalajia: Länsi-Suomessa euroopanmajavaa ja Itä- ja Keski-Suomessa kanadanmajavaa. Kanadanmajavaa metsästetään maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan luvalla. Euroopanmajavan metsästäminen vaatii Suomen riistakeskuksen myöntämän pyyntiluvan. Euroopanmajava kuuluu alkuperäislajistoomme, kun taas kanadanmajava on vieraslaji. Suomessa eletään kahden majavalajin kanssa, mutta pitkällä tähtäimellä majavakantojen hoidossa pyritään euroopanmajavan suosimiseen. Majavan metsästäjältä edellytettään tarkkaavaisuutta erityisesti alueilla, joissa tavataan kumpaakin majavalajia.
Metsästyksellä rajoitetaan majavakannan kasvua tihentymäalueilla ja samalla ehkäistään vahinkoja. Majavan aiheuttamia vahinkoja ei korvata valtion varoista.
Tärkeintä majavavahinkojen ennaltaehkäisyssä on tarkkailla kesäaikana kannassa tapahtuvia muutoksia ja mitoittaa majavan metsästys siten, että mittavilta vahingoilta vältytään. Majavan metsästys alkaa 20. elokuuta ja jatkuu huhtikuun loppuun. Pyyntivälineenä käytetään pääasiassa kivääriä, metsästysjousta tai heti tappavia rautoja.
Majava on arvokas riistaeläin, josta hyödynnetään kestävä turkis ja maukas liha. Lisäksi kallosta saadaan valkaisemalla hieno metsästysmuisto.
Majavalaskennat suoritetaan kolmen vuoden välein. Luonnonvarakeskus tuottaa arvion majavakantojen koosta näiden laskentojen perusteella. Valtakunnallisen majavanpesälaskennan 2017 perusteella arvioitu euroopanmajavakanta olisi noin 3300–4500 ja kanadanmajavakanta noin 10300–19100 yksilöä. Molempien lajien pesiä ilmoitettiin enemmän kuin vuoden 2013 laskennassa ja myös pesätiheys kasvoi. Laskennan aineiston keruu suoritettiin ensimmäistä kertaa sähköisesti, joka osaltaan saattaa selittää aikaisempaa suurempaa ilmoitettujen pesien määrää.
Euroopanmajavia metsästettiin 200 yksilöä vuonna 2017. Euroopanmajavan levinneisyysalue käsittää melkein koko Satakunnan, osan Etelä-Pohjanmaata ja Rannikko-Pohjanmaan eteläosia. Lajin levinneisyyden ydinalue Satakunnassa käsittää Kokemäenjokivarren Porista Kokemäelle ja toisaalta Porista pohjoiseen Merikarvian-Siikaisten alueelle. Myös Lapissa euroopanmajava on lisääntynyt ja levittäytynyt uusille alueille. Ennen metsästyksen aloittamista on syytä varmistua siitä, että alueella tavattavat majavat ovat kanadanmajavia.
Majavapadon purkaminen vaatii maanomistajan luvan
Pioneerilajina majavat pystyvät muokkaamaan elinpiiriään mieleisekseen veden kulkua patoamalla. Vedennostosta hyötyvät myös monet metsänelävät elinolojen monipuolistuessa. Vesilinnuille syntyy arvokkaita kosteikkoympäristöjä, joissa ravintohyönteiset viihtyvät. Järveen tai lampeen liittyvästä tulva-alueesta muodostuu kevätkutuisten kalojen lisääntymispaikka.
Paikoin muutokset aiheuttavat maanomistajille suuria taloudellisia vahinkoja kaadettuina puina sekä tulvivina tie-, metsä- tai peltoalueina. Yleisimpiä ongelmakohteita ovat tierumpuihin tai metsäojitusalueille tehdyt padot. Majavapadosta tulisikin ilmoittaa maanomistajalle tai paikalliselle metsästysseuralle, että vedennoston hyödyt ja haitat pystytään arvioimaan.
Asuttuun pesään liittyvän padon tai muun rakennelman saa vahinkojen estämiseksi purkaa maanomistajan luvalla seuraavina ajanjaksoina:
1) 15.6. – 15.9. välisenä aikana Lapin maakunnassa;
2) 15.6. – 30.9. välisenä aikana Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa,
3) 15.6. – 15.10. välisenä aikana Pohjanmaan, Keski- Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan, Keski- Suomen, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa;
4) 15.6. – 31.10. välisenä aikana muualla Suomessa.
Muuna aikana asuttua pesää, siihen liittyvää patoa tai muuta majavan rakennelmaa ei saa rikkoa.
Lisätietoja: Suomen riistakeskus Alueiden riistapäälliköt ja riistasuunnittelijat