Luonnonvarakeskuksen, Suomen riistakeskuksen ja maa- ja metsätalousministeriön yhteistiedote
Ylämaan puolella satunnaisesti vierailevan, pääosin Venäjän puolella elävän lauman jäljiltä kerätyistä DNA-näytteistä on tunnistettu kaksi koirasutta. Laumaan kuuluu todennäköisimmin 6–7 yksilöä, joista neljästä saatiin onnistunut yksilömääritys.
Lauman reviirin alueelta on kerätty talven 2021–2022 susien DNA-näytekeräyskaudella yhdeksän näytettä, joista seitsemästä saatiin eristettyä DNA onnistuneesti yksilömääritykseen. Näistä löytyi kahden eri suden ja kahden eri koirasusiyksilön DNA:ta. Risteymäanalyysin perusteella koirasudet ovat ns. alemman polven koirasusia, eli toinen niiden vanhemmista on myös koirasusi. Näytteet kerättiin susien vuosittaisen DNA-seurannan yhteydessä
– Mikrosatelliittiaineistolla tehdyn analyysin perusteella toinen koirasusista on toisen tunnistetun susiyksilön jälkeläinen. Toisen kohdalta vastaava analyysi ei valitettavasti onnistunut. Kahden koirasuden mahdollinen sisaruussuhde pyritään selvittämään tarkemmissa SNP-analyyseissa myöhemmin, kertoo erikoistutkija Mia Valtonen
– Koska lauma liikkuu pääasiallisesti Venäjän puolella ja koostuu osittain koirasusista, sitä ei lasketa Suomen susikantaan, Valtonen selventää.
Susikannan hoitosuunnitelmassa kuvataan eri toimijoiden roolit koirasusiin liittyen
Koirasusi on Suomessa haitallinen vieraslaji, ja mahdolliset risteymät on tärkeää tunnistaa susikannan geneettisen puhtauden suojelemiseksi. Luonnonvarakeskus analysoi osana vuosittaista kanta-arvion laadintaa susien DNA-näytteet myös mahdollisten risteymien osalta. Susikannan hoitosuunnitelmassa kuvataan toimintamalli mahdollisten koirasusien kohdalla.
Jos luonnossa epäilee ulkonäön perusteella risteymää, tulisi kansalaisen välittää tieto tästä yksilöstä paikalliselle suurpetoyhdyshenkilölle sekä Suomen riistakeskukselle. Epäillystä risteymäyksilöstä pyritään eri tahojen yhteistyöllä hankkimaan uloste-, virtsa-, veri- tai karvanäyte DNA-määrityksiä varten.
Luonnossa havaittu ja DNA:n perusteella todennettu risteymäyksilö tulee poistaa luonnosta Suomen riistakeskuksen päätöksellä. Vieraslajilain mukaan haitallisen vieraslajin poistamiseksi luonnosta ei tarvitse soveltaa metsästyslain säännöksiä. Koirasusia havaitaan Suomessa luonnossa harvoin, ja tällaiset poikkeukselliset tilanteet hoidetaan aina tapauskohtaisesti. Suomen kansainväliset velvoitteet edellyttävät, että koirasuden tunnistaminen ja yksilöinti tehdään edellä kuvatulla prosessilla.
Koirasusi lainsäädännössä
Kansallisesti haitallista vieraslajia, kuten koirasutta, ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä myöskään toisesta EU-maasta, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa. Ennen vieraslajiasetuksen voimaantuloa 1.6.2019 lemmikkieläimeksi laillisesti hankitun koirasuden saa pitää sen luonnolliseen kuolemaan saakka.
Lisätietoja:
Mia Valtonen, Luonnonvarakeskus
Erikoistutkija
+35829 532 2428, mia.valtonen(at)luke.fi
Sauli Härkönen, Suomen riistakeskus
Julkisten hallintotehtävien päällikkö
+35829 431 2104, sauli.harkonen(at)riista.fi
Sami Niemi, maa- ja metsätalousministeriö
Neuvotteleva virkamies
+35829 516 2391, sami.niemi(at)gov.fi