Suurimmat hirvitiheydet (≥ 5 hirveä / 1000 ha) olivat eteläisellä ja lounaisella rannikolla. Suuressa osassa Etelä- ja Länsi-Suomea hirvitiheydet vaihtelivat 3–4 hirveä/1000 ha. Itä- ja Pohjois-Suomessa tiheydet olivat pääosin alle 3 hirveä/1000 ha.
Edellisenä vuonna laajoilla alueilla Itä ja Pohjois-Suomessa havaittu vastatuoton alenema on nyt korjaantunut jonkin verran. Alueet joilla aikuiskannan sukupuolten lukusuhde oli korkeintaan 1,5 lehmää sonnia kohden olivat pääosin Lounais- ja Etelä-Suomessa ja Pohjois-Lapissa.
Suomen hirvikannan koko ja rakenne arvioitiin hirvitalousalueittain käyttäen Oma riista -palvelussa ja hirvitietokorteilla syksyn 2018 hirvijahdin aikana ilmoitettua tietoa. Hirviseurueet kirjasivat päivittäiset havaintonsa ja kaatonsa jahdin aikana ja arvioivat metsästyksen jälkeen alueelleen jääneen hirvikannan koon. Lakisääteisen saalisilmoituksen teki 5497 seuruetta. Hirvihavaintoja kirjasi 5353 seuruetta eli 97 % seurueista.
Kannanarviot on tehty Luonnonvarakeskuksen kannanarviomallilla. Hirvikannan koko arvioidaan bayesilaiseen tilastotieteeseen perustuvan populaatiomallin avulla ottaen huomioon vuotuinen saalis ja vasatuotto sekä hirvikolareista ja suupedoista johtuva poistuma. Mallin avulla lasketaan populaation koolle ja rakenteelle jakaumat siten että mallin yhteensopivuus päivittäisten havaintojen, metsästäjien ilmoittaman jäävän kannan arvion ja mahdollisten maa- ja lentolaskentatulosten sekä viime vuosien hirvikolarimäärien kanssa on mahdollisimman hyvä.
Lisätietoa:
Erikoistutkija Jyrki Pusenius, puh. 0295327407, jyrki.pusenius@luke.fi