Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuottaman arvion mukaan Suomen villisikakanta pienenee. Kannan keskimääräiseksi kooksi arvioitiin noin 1 400 yksilöä tammikuussa 2020. Luke aloittaa villisikojen pannoituksen Kaakkois-Suomessa tänä vuonna. Seurannalla selvitetään villisian levittäytymistä Suomessa. Kantaa seurataan entistä tarkemmin myös afrikkalaisen sikaruton tautiriskin vuoksi.
Suomessa oli tammikuun 2020 alussa arviolta keskimäärin 1 400 villisikaa (mediaani 1 375). Kanta-arvion 90 prosentin luottamusväli on 1 100–1 775 yksilöä. Kanta on pienentynyt vajaat 30 prosenttia verrattuna edellisen vuoden kanta-arvioon, joka oli 1 500–2 650 villisikaa (mediaani 1 950). Suurimmillaan Suomen villisikakannan arvioidaan olleen vuoden 2018 alussa, jolloin saavutettiin yli 3 000 yksilön arvio. Kantaa on pienentänyt metsästys ja mahdollisesti myös rajan yli tulevien yksilömäärien väheneminen.
– Kannanarviointiin liittyy myös epävarmuustekijöitä, joten tulos kuvaa enemmänkin suuruusluokkaa eikä ole tarkka yksilömääräarvio, tarkentaa yksi villisian kannanarviointimenetelmän kehittäjistä, tutkija Tuomas Kukko Lukesta.
Luke on kehittänyt vuodesta 2017 lähtien tilastolliseen menetelmään pohjautuvaa villisian kannanarviointia. Sen tarkkuus paranee jatkuvasti samalla kun aikasarja pidentyy ja aineistopohja vahvistuu. Menetelmä hyödyntää useita eri tietolähteitä, joita tärkeimpiä ovat metsästäjien arviot alueidensa villisikojen runsaudesta sekä tieto saalismääristä.
Villisikoja eniten itäisellä Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomessa
Metsästäjien hirvijahdin 2019 päätteeksi tekemien arvioiden perusteella tiheimmät villisika-alueet löytyvät edelleen itäiseltä Uudeltamaalta ja Kaakkois-Suomesta, vaikka arvioiden mukaan kanta onkin itärajan tuntumassa harvempi kuin edellisvuosina.
Metsästyssaaliin perusteella villisikakanta on vahvistunut Pohjois-Karjalassa ja heikentynyt Pohjois-Savossa ja Pohjois-Hämeessä.
Villisian levinneisyys ja runsaus hirvenmetsästäjien arvioihin perustuen metsästyskausien 2016, 2017, 2018 ja 2019 lopussa.
Pannoittamisella tarkempi tieto kannan koosta ja levittäytymisestä
Luke aloittaa maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman villisikojen pannoitushankkeen tänä vuonna
– Pannoitettavat yksilöt pyydystetään pääosin puurakenteisilla loukuilla. Satelliittipohjaisella seurannalla näemme, mihin villisiat siirtyvät ja millaisia elinympäristöjä ne valitsevat. Tutkimusalueenamme on koko Suomi, mutta pannoitus keskittyy erityisesti Kaakkois-Suomeen, joka on villisian levinneisyyden ydinaluetta, kertoo erikoistutkija Mervi kunnasranta Lukesta.
– Tutkimustietoa tarvitaan erityisesti kannan koon nykyistä tarkempaan arviointiin sekä villisian aiheuttamien vahinkojen seurantaan ja kannan hallintaan, Kunnasranta painottaa.
Villisikakantaa seurataan myös afrikkalaisen sikaruton vuoksi
Villisian leviäminen ja runsastuminen on haitallista erityisesti vahinko- ja tautiriskien näkökulmista. Kannan rajoittamisella pyritään ehkäisemään afrikkalaisen sikaruton (ASF) leviämistä. Sekä villi- että tuotantosikoja tappava virustauti ASF voi levitä villisikojen välityksellä.
– Tautia ei ole todettu Suomessa koskaan, mutta riski sen leviämisestä Suomeen on edelleen suuri. Suunnitelmallinen villisikakannan hallinta ja systemaattinen kannanarviointi on erittäin tärkeää afrikkalaiseen sikaruttoon varautumisessa, sanoo ylitarkastaja Hanna Lounela Ruokavirastosta.
Villisikojen metsästyksellä voidaan vaikuttaa kannan kokoon ja seurata tautitilannetta. Ruokavirasto toivoo metsästäjien lähettävän kaadetuista eläimistä näytteet virustutkimuksiin. Myös kuolleena löydetyistä eläimistä ilmoittaminen on erittäin tärkeää. Lisäksi Luke pyytää lähettämään villisikanaaraiden kohtuja kannan lisääntymistehon tutkimiseksi. Ruokavirasto maksaa palkkion lähetetyistä näytteistä.
Villisikoja ei tulisi ruokkia kannan ylläpito- tai lisäämistarkoituksessa, ja muidenkin riistaeläinten ruokinnassa olisi hyvä välttää tuontirehuja alueilta, joilla esiintyy afrikkalaista sikaruttoa.
Lisätietoja
Kanta-arvio ja pannoitus:
Erikoistutkija Mervi Kunnasranta, Luke, puh. 029 532 3561, mervi.kunnasranta@luke.fi
Tutkija Tuomas Kukko, Luke, puh. 029 532 3027, tuomas.kukko@luke.fi
Afrikkalainen sikarutto (ASF):
Ylitarkastaja Hanna Lounela, Ruokavirasto, puh. 050 406 0125, hanna.lounela@ruokavirasto.fi
Kanta-arvio 2020 -raportti:
http://riistahavainnot.fi/static_files/sorkkaelaimet/Villisikakanta-arvio_2020.pdf
Villisikahavaintojen ilmoitukset Oma riista -palvelussa:
https://oma.riista.fi/
Villisikamääriin voi tutustua Riistahavainnot-sivustolla:
http://riistahavainnot.fi/sorkkaelaimet/villisikatiheys
Lisätietoja afrikkalaisesta sikarutosta ja näytteenotto-ohjeet metsästetyistä/kuolleena löydetyistä villisioista:
https://www.ruokavirasto.fi/teemat/afrikkalainen-sikarutto-asf/
Villisikojen kohtunäytteiden lähettäminen Lukelle:
https://lomakkeet.luke.fi/villisika