Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuottamat suurpetojen kanta-arviot pohjautuvat merkittävältä osalta vapaaehtoisten suurpetoyhdyshenkilöiden Tassu-järjestelmään tallentamiin havaintoihin. Valmisteilla olevassa suden kanta-arviossa tarkastellaan Tassuun tallennettuja lauma- ja parihavaintoja elokuusta helmikuun loppuun. Kanta-arvio julkaistaan 16.6.2020.
Vuoden 2019 elokuun ja tämän vuoden helmikuun välillä Tassuun oli kirjattu 1357 kappaletta kahden suden havaintoja. Havaintoja kolmesta tai useammasta sudesta oli 1126 kappaletta.
− Tassuun kirjattujen havaintojen määrä oli selvästi kasvanut vuoden takaisesta. Vuoden 2020 kanta-arviossa on käytettävissä 36 prosenttia enemmän parihavaintoja ja 51 prosenttia enemmän laumahavaintoja kuin edellisen vuoden (2019) arviossa, kertoo tutkimusprofessori Ilpo Kojola Lukesta.
Kojolan mukaan havaintojen määrä on palannut tasolle, jossa se oli vuonna 2018.
Kuva: Suden kanta-arvioiden pohjana olevien lauma- ja parihavaintojen lukumäärät vuosien 2016−2020 kanta-arvioissa.
https://www.luke.fi/wp-content/uploads/2020/06/susien_pari_ja_laumahavainnot.png
Kanta-arvio keskittyy laumojen ja parien määrän selvittämiseen, sillä ne muodostavat susikannan perustan. Talvisin noin 85 prosenttia susista elää perhelaumoissa tai pareina. Perhelaumojen määrä on tärkeä susikannan elinvoimaisuuden mitta.
Suurpetoyhdyshenkilöverkosto on toiminut vuodesta 1978 alkaen. Vuonna 2019 aktiivisia, eri puolilla Suomea toimivia suurpetoyhdyshenkilöitä oli 2152 henkilöä. Heihin kuuluu muun muassa metsästyksen harrastajia, Metsähallituksen ja Rajavartiolaitoksen työntekijöitä. Myös kansalaiset ilmoittavat havaintoja suurpetoyhdyshenkilöille.
Suden kanta-arvio lähtee Tassu-havainnoista – katso, miten se syntyy
Kanta-arvion koostaminen alkaa tarkastelemalla Tassu-havaintoja kartalla (karttakuvat pareista ja laumoista alla). Erityisesti vuoden vaihteen jälkeen tehdyt havainnot ovat keskeisiä.
Tassu-havaintojen avulla saadaan näkemys, millaisia susilaumoja ja -pareja kullakin alueella on. Havaintojen avulla hahmotetaan myös reviirien rajoja. Mikäli alueella on GPS-lähettimillä varustettuja susia, reviirien rajat tarkentuvat niiden avulla.
− Susireviiri on keskimäärin 1200 km2. Vaihtelua on paljon. Pienimmillään reviiri voi olla vain 650 km2 ja suurimmillaan jopa 1900 km2. Tassu- ja DNA-aineistojen pohjalta suuntaa-antavasti rajattujen reviirien pinta-alat vastaavat keskimäärin GPS-seurantojen välityksellä saatua tietoa susireviirien pinta-alasta, Kojola kertoo.
Reviirillä elävän lauman susimäärän hahmottaminen on haastavaa pelkästään Tassu-havaintojen avulla, sillä samoista yksilöistä tehdään yleensä useita havaintoja. Lauma ei myöskään aina liiku yhdessä. Osa laumasta on esimerkiksi saattanut jäädä päivämakuupaikalle tai jakautunut liikkumaan pienemmissä ryhmissä.
− Vain pitkän aikavälin järjestelmällinen havainnointi alueella ja eri tietolähteiden yhdisteleminen auttavat päättelemään lauman kokoluokkaa tai lähekkäisten reviirien määrää. DNA-analyysejä käytetään susiyksilöiden tunnistamiseen, ja näin vältytään laskemasta samaa sutta useampaan kertaan, Kojola sanoo.
Kuva: Tassuun tallennetut havainnot kahdesta sudesta 1.8.2019-29.2.2020. https://www.luke.fi/wp-content/uploads/2020/06/Susi2020_pari-566×800.jpg
Kuva: Tassuun tallennetut laumahavainnot 1.8.2019-29.2.2020. https://www.luke.fi/wp-content/uploads/2020/06/Susi2020_lauma-566×800.jpg
Katso videolta (noin 4 min.), miten suden kanta-arvio syntyy:
Lisätietoa
- Tutkimusprofessori Ilpo Kojola, puh. +358295327411, ilpo.kojola@luke.fi
- Uutinen luettavissa myös: https://www.luke.fi/uutinen/tassu-havainnot-2019-2020/
Luonnonvarakeskus on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi.