Luonnonvarakeskuksen tiedote
Luonnonvarakeskuksen (Luke) heinäkuussa 2021 toteuttamien lentolaskentojen perusteella taigametsähanhen (Anser fabalis fabalis) poikastuotto oli tänä kesänä edellistä kesää parempi koko kotimaisella pesimisalueella. Sulkiva hanhikanta runsastui erityisesti Lapissa viime vuoden aallonpohjan jälkeen. Lapin hanhikanta on kuitenkin edelleen harva, ja Lapin pohjoisosissa, Enontekiöllä ja Inarissa, ei havaittu sulkivia metsähanhia lainkaan.
Lentolaskentojen avulla tarkastettiin yhteensä noin 1360 mahdollista taigametsähanhen sulkimispaikkaa Pirkanmaalta Inarin Lappiin.
− Lasketuista kohteista noin 7 % oli metsähanhien asuttamia, kun vastaavasti viime vuonna hanhia löytyi noin 5 %:sta kohteista. Lisäksi havaittujen sulkimisparvien keskimääräinen koko kasvoi, kertoo tutkija Antti Paasivaara Lukesta.
Lähivuosina laskennat tarkentavat tietoa metsähanhen keskimääräisestä vuosittaisesta poikastuotosta.
− Vaikka sulkiva taigametsähanhikanta on nyt viime vuotta runsaampi, metsähanhen metsästyksessä (20.–27.8.) kannattaa käyttää harkintaa ja varovaisuutta erityisesti Lapin pohjoisosissa. Metsästys kannattaa kohdistaa ensisijaisesti poikasiin, jotka yleensä seuraavat emojaan, Paasivaara kertoo.
Metsähanhen kannanarviointiin kehitetty vakioitu menetelmä
Nyt toteutettu laskenta on jatkoa aikaisemmille Luken ja Suomen riistakeskuksen suorittamille laskentalennoille, joissa on kehitetty sopivaa menetelmää metsähanhikannan seurantaan.
− Tavoitteena on tuottaa vakioidulla menetelmällä vuosittaista tietoa Suomen metsähanhikannan poikastuotosta metsästyksen suunnittelua varten, Paasivaara kertoo.
Tulevina vuosina laskentaa kehitetään edelleen vastaamaan riistahallinnon tietotarpeisiin kustannustehokkaasti.
Tämänvuotiset seurantalennot aloitettiin heinäkuun 6. päivä metsähanhen esiintymisalueen eteläreunoilta Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Sieltä jatkettiin Keski-Pohjanmaan, Ylä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun kautta Pohjois-Pohjanmaalle, joka on perinteisesti ollut Suomen metsähanhikannan ydinaluetta. Pohjois-Pohjanmaan jälkeen lennettiin Etelä-, Itä-, Keski- ja Länsi-Lapin metsäalueiden suurten soiden hanhikohteita. Pohjoisimmat kohteet sijaitsivat Inarissa Kaamasen alueella, jotka laskettiin 18. päivä heinäkuuta.
Sulkivalla kannalla tarkoitetaan lisääntymisessään onnistuneita aikuisia hanhia ja niiden poikasia, jotka pysyvät kesän sulkasadon ajan kotimaisilla pesimäalueillaan. Sulkasadossa aikuiset hanhet pudottavat ja kasvattavat uudet siipisulat heinäkuun aikana. Myös poikaset ovat tuolloin vielä lentokyvyttömiä. Pesinnässä epäonnistuneet ja pesimättömät metsähanhet muuttavat pääsääntöisesti sulkimaan tundralle Novaja Zemljan saarelle.
− Sulkivan kannan koko antaa hyvän kuvan pesinnöissään onnistuneiden parien määrästä sekä poikasten selvitymisestä. Sulkivien lintujen määrä ei kuitenkaan kerro suoraan kotimaisen kannan suuruutta, sillä suuri osa metsähanhipareista epäonnistuu pesinnöissään. Metsähanhen pesimäkanta vaihtelee oletettavasti vähemmän kuin sulkivien hanhien määrä, Paasivaara toteaa.
Luonnonvarakeskus kiittää laskentaa tukeneita rengastajia, harrastajia ja metsästäjiä. Heidän merkityksensä laskentojen onnistumiselle on keskeinen.